Tieteelliset seurat kyseenalaistavat tieteellisen julkaisutoiminnan arviointi- ja rahoitusmallit

[Spreading the word about the Finnish academic associations’ joint statement:] Kuusikymmentä tieteellistä seuraa on julkaissut kannanoton Monipuolisen ja -muotoisen tieteellisen julkaisutoiminnan puolesta. Siinä seurat kyseenalaistavat Julkaisufoorumi-hankkeen kaavailut luokitella tieteelliset julkaisut ja kirjakustantajat kolmeen luokkaan. Samoin seurat kyseenalaistavat tähän läheisesti liittyvän Opetus- ja kulttuuriministeriön esittämän yliopistojen uuden rahoitusmallin. Mukana julkilausumassa ovat muun muassa Westermarck-seura, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Suomen Historiallinen Seura, Suomen Kasvatustieteellinen Seura, Suomen lääkäriseura Duodecim, Kulttuuritutkimuksen Seura ja Valtiotieteellinen yhdistys.

Sekä Julkaisufoorumi-hankkeen että yliopistojen uuden rahoitusmallin avulla tavoitellaan kannatettavia asioita: halutaan nostaa suomalaisen tieteellisen tutkimuksen ja julkaisutoiminnan laatua ja lisätä kansainvälisyyttä. Nyt kaavailuissa muodoissa molempiin esityksiin sisältyy kuitenkin piirteitä, jotka ovat räikeässä ristiriidassa julkilausuttujen tavoitteiden kanssa.

Julkaisufoorumin ja ministeriön rahoituskaavailujen katsotaan olevan lähtökohdiltaan kapea-alaisia ja mekaanisesti toteutettuja. Niissä ei oteta huomioon eri tieteenalojen julkaisuperinteitä ja -tarpeita, eivätkä ne perustu tieteen sisältä nouseviin kriteereihin. Molemmat mallit laiminlyövät tieteiden monipuolisuuden ja -muotoisuuden sekä eri alojen historialliset traditiot. Mallien pohjalta mahdollisesti syntyvät tieteen ja tutkimuksen ohjausmallit vinouttavat tutkimuksen kenttää ja vaikeuttavat luovan tieteellisen työn tekemistä.

Kannanotossa kysytään, miksi suomenkieliset tiedejulkaisut automaattisesti asetetaan alemmalle tasolle kuin kansainväliset, etenkin englantilaiset. Kotimaisen julkaisemisen aliarvostukselle ei ole mitään sisällöllisiä perusteita. Tutkimuksen laatu ei perimmiltään ole kielikysymys, ja kaikilla tieteenaloilla tarvitaan sekä kansallista että kansainvälistä julkaisemista. Tieto- ja tiedeinstituutioilla on myös yhteiskunnallisia tehtäviä, joita korkeatasoinen suomenkieliset julkaisut tiedeyhteisöjen ohessa myös palvelevat. Tiedejulkaisujen arvioiminen ja arvottaminen nyt suunnitteilla olevalla tavalla on epäoikeudenmukaista eikä täytä tarkoitustaan.

Kannanoton allekirjoittaneet seurat esittävät, että sekä Julkaisufoorumihankkeen että ministeriön rahoitusmallin lähtökohtia pohditaan vielä kerran perusteellisesti. Tärkeä kysymys on, nousevatko mallit todella tieteiden sisäistä tarpeista vai enemmän hallinnollista tai muista tieteen ulkopuolelta tulevista perusteista. Ehdottoman tarpeellista on hakea avoimesti ja tasapuolisesti kestäviä sekä kaikkia toimija- ja tutkimustahoja tyydyttäviä käytänteitä.

Tavoitteena tulee olla maamme monipuolinen ja -muotoinen tieteellisen tutkimuksen ja siihen liittyvän julkaisutoiminnan turvaaminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Lisätietoja asiasta antavat:

Author: frans

Professor of Information Studies and Interactive Media, esp. Digital Culture and Game Studies in the Tampere University, Finland. Occasional photographer and gardener.

4 thoughts on “Tieteelliset seurat kyseenalaistavat tieteellisen julkaisutoiminnan arviointi- ja rahoitusmallit”

  3. Oleellinen kysymys kuuluu: Mitä näillä rankkeerauksilla tehdään? On selvää, että tieteenaloja ei voi verrata toisiinsa suoraan tällaisilla ranking-taulukoilla, sillä julkaisukäytännöt jopa lähekkäisillä aloilla (esimerkiksi fysiikan eri osa-alueilla) ovat hyvin erilaisia. Eri tieteenaloja ei koskaan voida verrata toisiinsa tällaisilla rankkeerauksilla ja indikaattoreilla. On varottava vertaamasta edes yksittäistä tutkijaa suoraviivaisesti kolleegaansa vain ranking-listoja tarkastellen.

    Siis mitä Julkaisufoorumin listoilla voi tehdä? Voidaan erottaa tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäyneet julkaisut muista julkaisuista. Voidaan tarkastella tutkijan tai ryhmän kehittymistä itseensä verrattuna eri aikoina. Voidaan saada yksi argumentti monien joukkoon työhönottopäätöksen tueksi, esimerkiksi professoreja rekrytoitaessa. Voidaan erottaa tieteenalan sisäisesti korkea rankkeeraus matalasta. Ja lopulta, voidaan saada edes yksi indikaattori kuvaamaan yksikön (yliopiston) laatua rahoituksesta päättämisessä. Lienee parempi, että tutkimuksen laatua arvioidaan edes jotenkin ja nimenomaan tutkijoiden laatimin rankkeerauksin kuin että sitä ei tehdä lainkaan.

  4. Kaarle, esität hyviä pohdintoja. Ongelmana erityisesti lienee se, että kun tällaisilla ansakuopilla varustettu laadunarvioinnin järjestelmä rahanjakomallin yhteydessä otetaan käyttöön, ei sen hyödyntäminen välttämättä pysy mainitsemissasi järkevän varovaisissa rajoissa. Kiusaus tieteenalojen ja tutkijoiden tai tutkimusryhmien suoraviivaisiin vertailuihin on suuri. Senkin takia on tärkeä että tiedemaailma reagoi, käy keskustelua ja nostaa esiin julkaisufoorumien pisteytyksestä kriittisiä näkökohtia. On tärkeää että tehdyn tutkimustyön merkitystä arvioidaan riittävän laaja-alaisesti.

Comments are closed.

%d bloggers like this: