Todellisuutemme tulevaisuus? Nuorten filosofiatapahtuma 2017

[Talked in Finnish about the future of “real” and “virtual” in Helsinki today.] Osallistuin alustajana ja panelistina tänään Nuorten filosofiatapahtumaan. Oma esitykseni (ks. runko alla) pyrki virittelemään pohdintaa ja keskustelua siitä, mihin tulevaisuudessa voi mahdollisesti johtaa ne käynnissä olevat kehityskulut, missä “vaikuttavat mutta ei-materiaaliset” todellisuutta rakentavat kehykset ja kerrokset tulevat keskellemme, ja ohjaavat osaa ihmisistä ajattelemaan, aistimaan, tietämään ja toimimaan – mutta suuri osa väestöä toisaalta ei jaa samaa todellisuutta.

Aineettomien ideoiden vaikutus on perustava kaikkien meidän arkisessa elämässä, ja todellisuuden sosiaalinen rakentuminen muovaa jatkuvasti sitä keitä olemme ja miten ymmärrämme maailmamme. Tässä tilaisuudessa pohdinnan kohteena oli erityisesti uudenlaiset, potentiaalisesti keskenään ristiriitaiset, mutta samoihin tiloihin ja tilanteisiin levittäytyvät pelien, informaation ja sosiaalisen vuorovaikutuksen todellisuuskerrokset. Kuinka tasa-arvon, vallan, yksityisyyden, rahan/arvon, työn/vapaa-ajan ja maailman muuttamisen tai “eskapismin” kaltaiset kysymykset muotoillaan kenties uudelleen, kun nämä kehityskulut ottavat tulevina vuosina seuraavat askeleensa. Kuinka niihin on syytä varautua, millaista peli-, informaatio- ja medialukutaitoa täytyy vaalia ja kehittää että pahimmat uhkakuvat eivät toteutuisi? Kiitokset kaikille keskustelukumppaneille, paikalla oli poikkeuksellisen fiksua, kriittisesti ja laajakaarisesti ajattelevaa väkeä!

CFP: GamiFIN conference 2017, ext-dl: 31 January, 2017

CFP GamiFIN Conference 2017
Pori, Finland
9th to 10th May 2017

Submissions due on:
EXTENDED DEADLINE 31th January, 2017

Selected contributions will be published in special issue of International journal of Serious Games

+ Open-access online conference proceedings (CEUR-WS)

* GamiFIN 2017 is proud and delighted to announce our confirmed keynote speakers, we do have a great combination of excellence around gamification: Dr. Sylvester Arnab, Reader in Game Science, Coventry University (UK), Dr. Sebastian Deterding, a senior research fellow at the Digital Creativity Labs, University of York (UK) and Dr. Juho Hamari, a Professor of Gamification at UCPori and a leading researcher at the Game Research Lab University of Tampere. Exciting lectures ahead concentrating on e.g. the current state of the art in the field of academic research on gamification, why gamification needs theory and how to transform ordinary tasks into extraordinary experiences. Be sure not to miss these key-talks next May in Pori, Finland!

We are pleased to invite you to GamiFIN conference, on 9th to 10th of May 2017 in Pori, Finland. GamiFIN is a meeting place where researchers, industry and experts present results from their latest work regarding gamification, technology, media and digital culture for the future society.

GamiFIN is a concept made up by University Consortium of Pori. GamiFIN brings together people not only from different fields of academia but also from different sectors such as companies and other institutions. GamiFIN is a great opportunity to present your novel and ground-breaking research results, benefit from the interaction with industry and practitioners and to get new ideas how to utilize gamificational approaches in research as well as in industrial level.

The GamiFIN conference features e.g. the following major themes:

  • Gamification, ludification, playfulness
  • Industry and gamification
  • Gamification of public events such as concerts, sports events etc.
  • Wellbeing and gamification
  • Sustainability, ecological solutions
  • Customer services gamification
  • Funification
  • Gamification of mathematics
  • Gamification of data collection
  • Gamification of research


The authors of the selection of the best papers will be invited to publish their work as an article in a special issue of the International Journal of Serious Games.

All the papers accepted to the conference, will be sent for consideration in open-access CEUR Workshop Proceedings. is a recognized ISSN publication series with ISSN 1613-0073. After acceptance, the proceedings will be published as a GamiFIN Conference 2017 volume. (In the Finnish classification of publication forums, CEUR-WS-proceedings are classified as Jufo 1)


There are two different tracks you can submit your proposals to:

1) academic and 2) industrial

In the academic track, the papers should contain 4 -6 pages, including the list of references. Papers are expected to contribute the field of gamification, based on the different themes of the conference. The contribution has to be original, novel, well written and scientifically ensure the validity of the presented results.

The industrial track serves the participating companies by offering demo sessions where current and on going work can be presented. Contributions concerning development, business cases, marketing, strategy, case studies, best practices and lessons learned etc. are welcomed. In industrial track, please submit 1-page position paper. All academic submissions will be peer-reviewed double blinded. The industrial submissions should include a short biography of the author / presenter, and description of their organization.

Extended deadline for submissions is 31th of January, 2017.

CFP: DiGRA 2017, Australia

Call for Participation DiGRA2017: The 10th Digital Games Research Association Conference

We are delighted to announce the Call for Participation for DiGRA 2017, to be held July 3-6 2017, at Swinburne University of Technology in Melbourne, Australia.

DiGRA 2017 will bring together a diverse international community of interdisciplinary researchers engaged in cutting edge research in the field of game studies. DiGRA 2017 is supported by Swinburne University of Technology, RMIT, The University of Sydney and The University of Melbourne. The conference welcomes submissions on a wide range of topics associated with studies of games and play.

For an expanded CFP see the conference website:

Important Dates
– Submission date (workshops): 20 January 2017
– Acceptance/rejection notification (workshops): 27 January 2017
– Submission date (all submissions except workshops): 26 February 2017 (hard deadline)
– Acceptance/rejection notification (all submissions except workshops): 25 March 2017
– Camera ready: 15 April 2017 Conference dates: 3-6 July 2017

Submission Types
We welcome a range of contributions to DiGRA2017. These include, full papers, extended abstracts, panel and workshop proposals, doctorial consortium participation as well as proposals for events and other activities that fall outside the academic tradition.

Full papers will be peer-reviewed, published on the conference website and in the conference proceedings available on open-access through the DiGRA digital library.

All other submissions will be reviewed by the conference organization committee. These submissions will be published on the conference website, but will not be included in the conference proceedings published through the DiGRA library.

For an expanded CFP see the conference website:

CFP: Spectating Play, 24-25 April 2017

Spectating Play – 13th Annual Game Research Lab Spring Seminar 24th-25th of April 2017, Tampere Finland

Important dates

– Abstract Deadline: January 18th, 2017
– Notification of Acceptance: February 3rd, 2017
– Full Paper deadline: April 3rd, 2017
– Seminar dates: April 24-25, 2017

Call for Papers
This year’s Game Lab Spring Seminar focuses on the spectating elements of play. Below you will find detailed instructions regarding the CFP for this Spring Seminar.

Spectating play
Watching play unfold is almost as pervasive as play itself. Today, developments such as let’s plays, eSports, and streaming have made spectating play an important mode of engaging with digital games. Historically, sporting arenas have brought together not only skillful athletes, but huge crowds of spectators. The audience has an effect on the play, from the cheering of the fans of the home team, to rule changes implemented in sports in order to make them more television friendly. The spectator experience places different design considerations on a game than that of the player experience.

Digital games have always had spectators, be it in an arcade or a sibling waiting for their turn to play on the home console. However, during the last decade spectatorship has become much more visible, first through esports, and more recently through streaming. Numerous new genres of recorded play videos have emerged, from let’s plays to speedruns. Furthermore, the audiences of livestreamed games is hardly passive; amongst other things they comment, form communities, participate in playing, and financially support the players.

Simultaneously, in some play cultures the line between the audience and the player/performer is being blurred on purpose. From immersive theatre to larp and from reality television competitions to amateur livestreaming and onto phenomena such as the “Twitch plays Pokemon”, the structures around watching and playing are shifting.

Spectating Play is the 13th annual spring seminar organized by University of Tampere Game Research Lab. The seminar welcomes any and all scholarly work on the intersection of audiences and game/play.

The possible list of topics includes but is not limited to:

  • Streaming play
    • Live and recorded play
    • Genres: Let’s plays, speedruns, machinima, unboxing, reaction videos, etc.
    • Managing streamers and tubers
    • Production and business models of streaming
    • Cultures and practices of streaming
    • Boundary negotiation between work and play
  • Audience
    • Audience participation in games
    • Designing games for spectating
    • Audience theory for participant
    • Why spectate? Audience gratifications
    • Learning by watching (i.e. foreplayers, tutorials, walkthroughs)
    • Passive and ambient play
  • Performing for spectators
    • eSports
    • Performative game development (e.g. streaming, use of time-lapse videos and public game jams)
    • Arenas for play as performance
    • Arcade culture
  • Perspectives on spectated play
    • History of spectating play
    • The limits of recording as a document of play
    • How spectating play transforms into play practices

The seminar emphasises work-in-progress submissions, and we strongly encourage submitting late-breaking results, working papers, and submissions from graduate students. The purpose of the seminar is to have peer-to-peer discussions and thereby provide support in refining and improving research work in this area.

The papers to be presented will be chosen based on an extended abstract review. Full papers are distributed prior the event to all participants, in order to facilitate discussion. The seminar is looking into partnering with a journal so that the best papers would be invited to be further developed for publication in a special journal issue. In the past we have collaborated with Games and Culture, Simulation & Gaming, International Journal of Role-Playing, and ToDiGRA journals. The seminar will be chaired by Professor Frans Mäyrä (School of Information Sciences, University of Tampere) and Associate Professor Juho Hamari (UC Pori / Tampere University of Technology & University of Turku). There will also be two invited commentators, to be announced later.

The seminar will be held in Tampere, Finland and will be free of charge; the number of participants will be restricted.

Submission guidelines
The papers will be selected for presentation based on extended abstracts of 500-1000 words (plus references). Abstracts should be sent in the PDF format. Please use 12 pt Times New Roman, double-spaced, for your text. Full paper guidelines will be provided with the notification of acceptance.

Our aim is that all participants can familiarise themselves with the papers in advance. Therefore, the maximum length for a full paper is 5000 words (plus references). The seminar presentations should encourage discussion, instead of repeating the information presented in the papers. Every paper will be presented for 10 minutes and discussed for 20 minutes.

Submissions should be sent to:

Vaasa Game Days, Suomen pelitutkimuksen seuran syyskokous

Huomenna, 24.11. Vaasassa kokoontuu Suomen pelitutkimuksen seura ensimmäiseen syyskokoukseensa (ks. kokouskutsu alla ja Seuran verkkosivut). Vuosikokous kytkeytyy Vaasa Game Days-tapahtumaan, missä itse pidän luennon otsikolla “Pelitutkimuksesta pelillistyvän kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen”. Ohjelma:

Kokouskutsu: Tervetuloa Suomen pelitutkimuksen seura ry:n syyskokoukseen.

Aika: torstai 24.11.2016 kello 10.00-12.00

Paikka: F223, Fabriikin 2. krs/Viestintätieteet, Vaasan yliopisto
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan toiminnantarkastaja vuosille 2016 ja 2017.

Käsiteltävät asiat:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet vuodelle 2017

6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet vuodelle 2017

7. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa tai yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa vuosille 2016 ja 2017

8. Muut asiat

9. Kokouksen päättäminen

DiGRA-FDG 2016 Proceedings

The Full paper and Abstract Proceedings of the 1st International Joint Conference of DiGRA and FDG are now available online in the DiGRA digital library:

Abstract proceedings:

The full paper proceedings are available here:

Tampere3: hyvä, vahva yliopisto?

(Päivitys: 3.11. uutisoitiin että Tampereen yliopiston hallitus lykkää Tampere3-päätöstä:

Olin kutsuttuna puhujana edustamassa professorikuntaa tämän päivän avoimessa ”Tampere3 NoSignal” -yhteisötapahtumassa, mistä koottuina muutamia terveisiä:

Professorit, tutkimus- ja opetushenkilöstö kuin opiskelijatkin Tampereen yliopistoyhteisön piirissä näkevät lähtökohtaisesti uuden Tampere3-yliopiston ja korkeakoulukonsortion erittäin myönteisenä mahdollisuutena kehitystyöhön ja uusiin avauksiin niin tutkimuksen, koulutuksen kuin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen alueella. Nyt Tampereen kaupungin käsittelyn yhteydessä julkisen keskustelun kohteeksi nousseet, säätiöyliopiston perustamiseen ja sääntöihin liittyvät yksityiskohdat vaativat kuitenkin vielä pikaista reagointia. (Linkki Tampere3-materiaaleihin Tampereen kaupungin sivuilla.)

Professorit oman tieteenalojensa johtajanroolinsa kautta kantavat huolta erityisesti huippuluokan tieteen tekemisen mahdollisuuksista. Uusi Tampere3-yliopisto on paitsi suurempi myös paljon laaja-alaisempi kuin mikään nykyinen korkeakoulumme. Kunnianhimoisessa kokonaisuudessa on huomioitava niin humanististen, yhteiskuntatieteisten, luonnontieteisten, kuin myös teknologiatutkimuksen ja lääketieteen eri alojen toiminnan erityispiirteet.

Yliopistolakiin ja perustuslakiin on kirjattu tieteen autonomia ja yliopistojen itsehallinto: itse itseään korjaavalla tiedeyhteisöllä on parhaat keinot tunnistaa tärkeät tutkimusaiheet ja julkaista tulokset ilman ulkoista kontrollia ja sensuuria. Uskon että tästä peruslähtökohdasta ei ole syviä näkemyseroja uutta Tampere3-yliopistoa valmistelevien tahojen keskuudessa. Sävyeroja ja painotuseroja kuitenkin on havaittu. Kaikki osapuolet epäilemättä tavoittelevat menestyksellisesti toimivaa yliopistoa, mutta yliopisto- ja organisaatiokulttuureissa on havaittavissa selkeitä eroja.

Tampereen yliopiston professorien ja laadukkaan tieteentekemisen kannalta on tärkeää, että uudelle yliopistolle heti alusta lähtien luodaan tiedeyhteisön luottamukseen nojaava, vahva hallinto. Tämä luottamus syntyy luontevasti, kun toimitaan yliopistolain mukaisesti, eli vaaleilla valittu monijäseninen toimielin valitsee hallituksen, joka puolestaan valitsee rehtorin toteuttamaan operatiivista johtamista.

Nyt sekä hallituksen yliopistolakiesitysluonnokseen, että yliopistosäätiön sääntöluonnokseen on kirjattu siirtymäsäännöksiä, jotka tarpeettomasti poikkeavat yliopistolaista. Esimerkiksi säätiön säännöissä kaavaillaan, että uuden hallituksen nimityskomitea on kuusijäseninen, joista yliopistoyhteisön edustajat jäävät vähemmistöön, kun puheenjohtajaksi ollaan asettamassa säätiön perustajien edustajaa. Yliopistolain mukaan säätiöyliopiston hallituksen jäsenistä kuitenkin neljän tulee olla yhteisön piiristä tai heidän asettamanaan – kolme jäsentä valitaan perustajien asettamista ehdokkaista. Periaate tiedeyhteisön vahvasta, tieteen autonomiaa kunnioittavasta päätöksentekoroolista on lain kirjauksessa selvä, mutta säätiön sääntöluonnoksen kirjaus nimityskomitean puheenjohtajasta sotii tätä periaatetta vastaan.

Vahvaa tieteellisen asiantuntijayhteisön näkemystä ja vaikuttamismahdollisuutta voivat – ja pitää – toki hallituksessa edistää sekä yliopistoyhteisön nimeämät, että perustajien nimeämät asiantuntijat, mikäli he aidosti edustavat säätiöyliopistolain mukaisesti “toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden sekä yhteiskuntaelämän kotimaista ja kansainvälistä korkeimman tason asiantuntemusta”. Tampere3-yliopiston säätiön perustajiksi on sitoutumisensa ilmaissut poikkeuksellisen laaja ja monialainen joukko tärkeitä yhteiskunnan eri ulottuvuuksia edustavia toimijoita. Tiedeyhteisön ja perustajien halu ja pyrkimys tamperelaisen korkeakoulukokonaisuuden menestykseen ja kehittämiseen on vahva ja yhteinen.

On kuitenkin muistettava, että tieteellisen asiantuntemuksen tiukat vaatimukset puhuvat painokkaasti sen puolesta, että yliopiston hallituksen valinnassa tiedeyhteisön asettamien edustajien näkemyksillä on oltava viimeinen sana, eli nimitystoimikunnan puheenjohtajan on oltava tiedeyhteisön nimittämä.

Säätiön säännöissä ei myöskään pidä säätää tarpeettomasti sellaisista asioista, jotka kuuluvat tieteen autonomian piiriin, ja joista valittu säätiöyliopiston monijäseninen elin ja sen nimittämä hallitus voivat linjata yliopiston johtosäännössä. Tällainen yksityiskohta on sääntöluonnoksen kirjaus, että rehtori (tai nimittämänsä) toimii konsistorin puheenjohtajana.

Uusi yliopisto tarvitsee uuden, sille soveltuvan johtamisjärjestelmän. “Akateemisen hallituksen” (konsistorin), säätiöyliopiston hallituksen ja tiedekuntien välinen tehtävienjako voidaan parhaiten määritellä johtosääntötyössä kokonaisuutena.

Pelkästään lähitieteiden välillä voi olla merkittäviä eroja siinä, miten tieteellinen erinomaisuus alalla parhaiten varmistetaan ja miten sitä toteutetaan ja arvioidaan. Näin laajassa yliopistokokonaisuudessa on erityisen tärkeä varmistaa tieteellisen asiantuntemuksen vaikuttavuus johtamisjärjestelmässä. Vahvat tiedekunnat ja “akateeminen hallitus” (konsistori), jolla on oma äänensä ja oma puheenjohtajansa (kuten onkin Aallossa, provosti) on tarpeen: vain siten monitieteisen kentän monet äänet saadaan rikastuttamaan ja tarvittaessa korjaamaan mahdollisia operatiivisen johdon sokeita pisteitä.

Lopuksi: on erittäin hyvä, jos Tampere3 on nyt siirtymässä pitkään jatkuneesta epäselvästä välitilasta selkeään toteutusvaiheeseen – mutta kun luodaan uusi yliopisto, on erittäin tärkeä varmistaa, että siitä tulee autonomisen tieteenharjoittamisen kannalta ja perustuslain tarkoittamassa mielessä hyvä yliopisto.

Linkki, yliopistolaki: