September 2015 – frans goes blog

Pelialan tulevaisuuden osaamistarpeet

[Our team collaborated in the Finnish Board of Education (OPH) working group in planning for the future education needs for game industry; the final report is now published.]

OPETUSHALLITUS

Tiedotusvälineille 16.9.2015 Julkaistavissa heti

Peliteollisuus tarvitsee monipuolista osaamista ja joustavaa oppimista

Suomalainen peliteollisuus tarvitsee lisää tuotteistamisen osaamista. Maailmanlaajuisilla markkinoilla tuotteiden pitää erottua hyvin, ja skaalautuvuus kohderyhmän mukaan eli kyky soveltaa samaa tuoteideaa eri kohderyhmille on tärkeää.

Eri aloille tuotettujen hyötypelien merkitys kasvaa koko ajan. Se edellyttää pelialalta hyötypelien suunnitteluosaamisen sekä pelillistämisen taitojen lisäksi kykyä hoitaa yrityksen sosiaalisia suhteita. Tällä hetkellä pelillistymisen näkökulmasta keskeisiä ovat opetus-, koulutus- ja hyvinvointialat, mutta pelien ja pelillisyyden hyödyntäjien joukko laajenee koko ajan.

Opetushallituksen toteuttamassa ennakointihankkeessa on kartoitettu peliteollisuudessa seuraavan 10– 15 vuoden aikana edellytettävää osaamista. Tulevaisuustyössä hyödynnettiin VOSE-ennakointimallia. Siinä asiantuntijaryhmä työskentelee ennakointityöpajoissa ja määrittelee alan keskeiset muutosvoimat, laatii vaihtoehtoisia skenaarioita ja johtaa niistä osaamistarpeita sekä ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella. Ennakointiryhmä koostui usean koulutustoimikunnan edustajista sekä pelialan asiantuntijoista.

Teknologian kehityksen kannalta erityisen ajankohtaista on päälle puettaviin peleihin, sensori- ja anturiteknologiaan sekä lisättyyn todellisuuteen liittyvä osaaminen. Kehitys on kuitenkin valtavan nopeaa ja arvaamatonta. Sen takia alan ammattilaisilla täytyy olla valmius seurata ja tulkita teknologian kehityksen uusia tuulia aktiivisesti.

Kuten monilla muillakin aloilla, big datan ja data-analyytikan hyödyntäminen ovat tärkeitä myös peliteollisuudessa. Niiden avulla voidaan tunnistaa asiakkaan syvällisemmät tarpeet ja kehittää niihin yhä paremmin vastaavia tuotteita. Psykologiaa, käyttäytymistieteitä ja kuluttajatutkimusta tulisi hyödyntää pelialalla nykyistä enemmän. Asiakkaita koskevan tiedon käsittely edellyttää eettistä osaamista ja asiakaskunnan heterogeenisyys kulttuurien tuntemusta.

Peliteollisuuden työyhteisöt ovat hyvin monimuotoisia, mikä lisää monikulttuurisuuteen liittyvien taitojen merkitystä. Niiden jäseniltä edellytetään valmiuksia kehittää uudenlaisia yhteistyömuotoja eri toimijoiden välillä. Projektit koko ajan elävissä työyhteisöissä ovat nopeatempoisia, ja niissä tulee hallita ketteriin kehitysmenetelmiin perustuvia projektityökaluja. Luovan organisaation johtaminen poikkeaa perinteisestä autoritäärisestä johtamisesta.

Pelien luominen on monialaista yhteistyötä. Eri alojen opiskelijoita ja ammattilaisia tulee törmäyttää. Tähän voidaan koulutuksessa vaikuttaa esimerkiksi game jam- ja hackathlon-tyyppisten tapahtumien avulla sekä lisäämällä eri toimijoiden kesken toteutettavia projekteja. Mahdollisuutta valita sujuvasti opintoja eri aloilta ja asteilta tulee parantaa. Informaalin oppimisen merkitys pitää tunnustaa ja kehittää sen siihen uusia keinoja. Uusia toimintatapoja tulee kehittää myös oppilaitosten työelämäyhteistyöhön.

Peliteollisuuden osaamistarveraportti http://www.oph.fi/julkaisut/2015/peliteollisuuden_osaamistarveraportti

Lisätietoa Opetushallituksessa:

Opetusneuvos Ulla Taipale-Lehto, ulla.taipale-lehto@oph.fi, puh. 029 533 1207

Erityisasiantuntija Jukka Vepsäläinen, jukka.vepsalainen@oph.fi, puh 029 533 1450

Building a greenhouse, pt. 6. Ready?

The final part of setting up the Juliana Compact greenhouse kit involved fitting and fixing the actual glass parts. This was pretty simple and straightforward in theory: if the base structure is correct in every regard, then one just needs to place the tempered glass pieces into the right holes at the aluminium frame and lock them into place. In practice this was not quite so easy, of course. The sealing of glass into the frame requires using either silicone gun or weatherstripping (stips of soft thermoplastic rubber) to provide an elastic base, and then applying the plastic lock strips (“M strips”) to lock glass sheets into place. (The lock strip plastic hardens in low temperatures, so this was a rush against time – setting sun and dropping temperatures would make the installation impossible.) We decided to use the weatherstripping option, which proved to be a good choice – even while the base and aluminium frame appeared to be pretty straight, there was still need to carefully move each sheet of glass several times during their installation attempts, and this would have been really difficult to do with messy silicone hardening and complicating things up. We decided also not to use acetone or any other strong solvent to clean the aluminium strips of grease, even while Juliana’s instructions told so (we were tipped by an expert that acetone actually ruins the cover paint from the frame, so using it would be a bad idea).

The need for repeated moving and fine-tuning of each glass related to the final precision test required by the Juliana kit: the “M strips” used for locking glasses need suitable, c. 1 mm insets or slots that go down all the way on both sides of each glass sheet, otherwise the M strips do not lock into place. That evenly distributed one millimeter tolerance proved to be rather tough challenge to reach. In our case we got majority of glass sheets installed with only moderate trouble, but in few, last glass installations we had to use tricks like matchsticks as holders that kept glass in place, while two persons – working in sync – both gently twisted and pressed powerfully inwards two M lock strips at both sides of a glass sheet, moving from top towards bottom at even pace, so that the 1 mm gap remained evenly distributed at both sides even while M stips tended to press and move glass sheets sideways. There is a picture below that hopefully illustrates this – there needs to be a suitable gap between the aluminium profile and the edge of glass sheet, while the glass sheet must rest on top of the weatherstipping, that is fixed very close to the inner edge of aluminium profile. At one point we were simultaneously fine-tuning three large sheets of glass, holding them with one hand in place, while pressing the M strips into place. And we did it!

There are so many pitfalls waiting in both printed instruction guidelines and online Juliana guides that it is perhaps surprising that people actually manage to put these things together, in more or less satisfactory manner. Apparently many customers actually end up either calling the importer for help, or order a professional to set things up. Which might be a good idea. But: if you do all this yourself, it will be a real-life 3D spatial and problem-solving challenge and a good way to spend several days (or: weeks) of your precious free time – so why not enjoy it?

When the final sheet of glass was locked in place, it turned out that the door did not work properly any more (framework had tilted or shifted slightly during the glass installation, so that the door now slightly grinds against its frame when closed). But I do not care so much any more, no doubt we will find some solution to that also, eventually. I am already thinking of the next summer, and how to monitor temperature, humidity, and how to maintain the correct irrigation level in my chili pots. I have already the Blumat automatic watering system, and there is now also an extra wireless Netatmo sensor unit set up in the greenhouse for testing purposes, plus a solar cell powered led lights for some ambience and night time illumination of this “glass box”. – Thanks for reading, and I hope you have enjoyed your garden of summer, too!

Building a greenhouse, pt. 5

The actual greenhouse construction has been going on for some time now (myself again more in the assistant roles). I must admit that there are times when I am getting tired of the entire project, even if I am not even carrying the main burden. There are several issues in the Juliana greenhouse kit that make things more complex, confusing and difficult than they need to be. The instructions leaflet is one thing: it might be that all the aluminum parts are indeed painted black, but it is not optimal to print everything as black in the instructions with small details and bars with complex profiles. There is too much guesswork in the construction now. There are mysterious gaps in the instructions, where you just need to make a guess how to get from phase A to C, and trial and error is not good in system that is put together with soft, aluminium nuts and bolts – fastening and loosening them just a couple of times can lead to threads of nuts breaking and bolts getting stuck. Also, if there is a gap between parts in one part of the aluminium framework, it is often very hard to figure out where the source of problem is, when there are dozens of parts that connect to each other like a giant ‘himmeli’. – But, we are making slow progress, pictures below.