Our co-authored chapter “Multiplayer Gaming Around the World” is now published in the book Multiplayer: The Social Aspects of Digital Gaming. The volume is published by Routledge and edited by Thorsten Quandt and Sonja Kröger. Our chapter includes some first comparative demographic analyses of game playing in different parts of the world: Germany, Finland, Belgium, and Singapore. There are 20 interesting chapters in the volume, and you can have a more detailed look here: http://www.routledgementalhealth.com/books/details/9780415828864/
My ASUS Vivobook X202E is an excellent little machine – I really appreciate it’s compact form factor, good keyboard and bright multitouch screen. However, with the slow HDD, display driver and processor it has also its clear limitations. There is not much I can do with the processor or display driver – the reality is that as more and more of people will adopt laptop computers as their primary home PCs, rather than desktop ones, the fixability and maintainability of ICT keeps going down. However, I wanted to try upgrading the HDD into a SSD, since there was evidence online that this could be done.
The first choice concerned identifying the right Solid State Drive to fit the purpose. Samsung’s 840 EVO series was finally an obvious choice, since it was 7 mm thin, so it did fit physically, it was rather fast, and also optimized in terms of power efficiency, so that it did suit the purpose as a laptop upgrade. I picked the 250 GB version, while being tempted also with the 500 GB one; I did consider the cost, however, still being prohibitive in the larger model. Smaller than 250 GB on the other hand did not make sense in terms of fitting in my OS, applications and the necessary working documents.
Samsung 840 EVO SSD
The first steps involved re-partitioning the original HDD so that it could be cloned to the SSD. I removed all data that I could later sync from our home server or from the cloud services, deleted the data partition entirely, and tried moving the recovery partition to the middle of the disk. I installed and used the free version of “EaseUS Partition Master” (be careful to deselect all freebie crapware options during its installation, though). As to the actual data or disk cloning, Samsung EVO SSD comes with the necessary SATA-USB3 adapter cable and “Samsung Data Migration” software that seemed to do it job (I have not yet tested the recovery partition, though, so I am not sure whether it made through the cloning). But the new SSD disk boots, it is recognized automatically by the UEFI (Windows 8 BIOS system), and the Windows as well as Office 2013 installations still authenticate as legitimate.
Samsung 840 EVO SSD
If your goal is not to clone the old system with its Windows 8 Starter Edition, but rather to install another, more featured OS, Linux, OS X or some multiboot setup, then I recommend doing some further research before going ahead with the SSD operation. People have had mixed success and you need to start by disabling UEFI, disabling “Secure Boot”, then enabling “Legacy Boot” in the BIOS. I am also not sure whether e.g. Linux will have all the drivers to get the touchscreen, touchpad, hotkeys and all the other features working as intented – but I am interested to hear about the experiments in those directions.
After putting everything back in, the reboot will kick Windows into a prolonged startup phase during which it will apparently install some SSD related drivers or settings. I did also install and run the “Samsung Magician” tool, which claims to provide various optimization options for running the Windows OS over a SSD.
The actual speed gain is noticeable, and the relevant figure in the Windows experience index showed the rise from c. 5 to over 8 when tests were re-run after the SSD installation. But this will not of course magically trasform the 500 euro budget laptop into a 1500 euro ultrabook. The slow processor, bit clumsy form factor, lack of keyboard backlight – all those issues still remain. But the upgrade will definitely make the Vivobook more usable and responsive, which was the main goal at least in my case.
[Finnish researchers of science fiction and fantasy join forces in academic association, establish new journal] Tiedote:
Suomen scifi- ja fantasiatutkijat järjestäytyivät
10.10.2013, julkaisuvapaa heti
Suomen science fictionin ja fantasian tutkijat ovat perustaneet akateemisen yhdistyksen lajityyppien tutkimuksen ympärille. Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura ry:n tehtävänä on edistää monitieteistä ja monialaista tieteiskirjallisuuden ja fantasian tutkimusta Suomessa. Samalla yhdistys perustaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvän akateemisen vertaisarvioidun tiedejulkaisun Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research, jonka tarkoituksena on yhdistää kentän pohjoismainen tutkimus.
”Vaikka meillä on vahvat perinteet tieteis- ja fantasiataiteen tutkimuksesta, ala on tähän asti järjestäytynyt vain epävirallisesti. Meillä on kansainvälisesti huomattavan korkealaatuinen ja aktiivinen tutkimuskenttä, mutta tutkijoilla ei ole ollut juuri mahdollisuutta julkaista tutkimuksiaan pohjoismaisella tasolla – alan artikkelit ovat hajaantuneet ympäri maailmaa alan julkaisuihin, joihin suurin osa täkäläisestä tutkijoista ei pääse käsiksi,” toteaa päätoimittaja Jyrki Korpua. ”Myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa painitaan samojen ongelmien kanssa, joten tarve pohjoismaiselle tieteelliselle julkaisulle on todella voimakas. Toimituskunta on alansa huippua ja erittäin kansainvälinen, ja tähtäimessämme onkin nostaa alan pohjoismainen tutkimus merkittäväksi osaksi kansainvälistä kenttää.”
Scifi- ja fantasiatutkimus on kansainvälisesti monialaista ja laajapohjaista. Alan verkostot ovat perinteisesti huomattavan järjestäytyneitä, ja konferenssit tapaavat keskittyä tutkimuksen yksittäisiin osa-alueisiin. Suomen tutkijaverkosto pyrkii päinvastaiseen – tarkoituksena on kerätä saman akateemisen sateenvarjon alle kentän koko kirjo. Tutkijaverkosto avaakin ovensa niin kirjallisuuden, sarjakuvien, pelien, elokuvan kuin muiden taiteiden tutkimukselle. Fantasian ja scifin tutkimuksella on Suomessa poikkeuksellisen vahvat juuret: vuosittainen Finfar-konferenssi on jatkunut jo viisitoista vuotta, ja tutkijaverkosto on tehnyt tiivistä yhteistyötä ulkomaisten konferenssien ja tutkimusverkostojen kanssa.
”Kattomme on korkealla ja seinät laveat. Scifin ja fantasian tutkimus ei ole vuosikausiin rajoittunut kirjallisuuteen, ja muilla taiteenlajeilla on merkittävä osansa tutkimuksessa. Akateemisesti katsoen tieteis- ja fantasiataiteen tutkimus on varsin poikkitieteellistä, ja juuret voivat pureutua useisiin teoreettisiin viitekehyksiin ja malleihin,” Korpua jatkaa.
[New book, featuring my piece about the lack of control, or ‘addiction’ problems in digital gaming] Nyt on mahdollista ennakkotilata Tuukka Tammen ja Pauliina Raennon toimittama kirja Addiktioyhteiskunta: riippuvuus aikamme ilmiönä (ks. Gaudeamuksen sivut). Kirjassa käsitellään mitä moninaisimpia ilmiöitä joihin – ainakin arkipuheen tasolla – vaikuttaa olevan nykyään mahdollista addiktoitua. Oman artikkelini otsikko on “Aika, raha ja peliviihde: Verkkopelaamisen harmit ja harmittomuus”, ja käsittelen siinä digitaaliseen viihde- (en siis nyt raha-) pelaamiseen liittyviä hallinnan ongelmia. Artikkelin materiaalia on kerätty mm. verkkopelaajien “pelileskien” keskustelufoorumeilta, ja niistä tulee ilmi kuinka monisäikeisestä kysymyksestä “peliongelmassa” voi olla kysymys – toisen ongelma voi olla toiselle elämän henkireikä, ja nämä erilaisten prioriteettien yhteensovittamisen kysymykset ovat usein peleistä nousevien riitojen taustalla. Toisaalta artikkelissa tuodaan esiin myös kuinka joidenkin ihmisten kohdalla pakonomainen nettipelaaminen näyttäisi olevan oire, tai kytkeytyvän esimerkiksi masennukseen, alkoholismiin tai työttömyyden kaltaisiin erilaisiin “tosielämän” ongelmiin.
frans goes blog 
You must be logged in to post a comment.