Author: frans

Professor of Information Studies and Interactive Media, esp. Digital Culture and Game Studies in the Tampere University, Finland. Occasional photographer and gardener.

Krups Espresseria takuukokemuksia

Krups Espresseria Automatic Premium EA8250
Krups Espresseria Automatic Premium EA8250

[In Finnish, some experiences on product guarantee system here in Finland] Olemme saaneet joitakin mielenkiintoisia kokemuksia tuotetakuusta viime aikoina, mistä tässä pari sanaa. Ostimme Krups Espresseria -kahviautomaatin syyskuussa 2009 Kodin1 Turtola -tavaratalosta; alennusmyynnistä edulliseen hintaan ja kolmen vuoden takuulla, joten vaikutti hyvältä ostokselta. Laite oli pienellä käytöllä, teki harvakseltaan kohtuullista espressoa, ja olimme tyytyväisiä. Nyt toukokuussa 2011 keitin vikaantui, sen sisältä purkaantui höyryä ja LCD-näytön vikailmoitus kehotti ottamaan yhteyttä huoltoon. Kannoin laitteen takaisin Kodin Ykköseen, mistä sanottiin sen menevän huoltoon ja että tyypillinen huoltoaika olisi pari, kolme viikkoa. Ottaisivat kuulemma meihin yhteyttä. Aika kului, mitään ei kuulunut. Aloin ihmetellä ja kun kesälomien alettua oli lopultakin aikaa, kävin kyselemässä. Kodin1:n kodinkoneosaston myyjä yritti turhaan tavoittaa huoltoa, minne laite oli toimitettu, mutta lupasivat sitten olla myöhemmin meihin yhteydessä. Aikanaan tuli tekstiviesti, joka selvitti että kahviautomaatti oli niin pahasti rikki että sitä ei kannata korjata, ja että he hyvittävät meille laitteen hinnan.

Tässä vaiheessa takuujärjestely alkoi hieman mietityttää. Krups valmisti edelleen Espresseria-kahviautomaatteja ja sellainen löytyi netin mukaan jopa suoraan Turtolan Kodin1:n varastosta. Hinta vain oli nyt perusmallillakin yli tuplaten se, mitä olimme syksyllä 2009 laitteesta maksaneet. Ymmärryksemme mukaan kolmen vuoden takuu tarkoittaa kuitenkin sitä, että ostamamme laite tuona aikana sen vikaantuessa joko korjataan, tai mikäli tuo ei ole mahdollista, vaihdetaan uuteen vastaavaan. Takuun sijaan rahojen palautus yhtyneenä hintojen nousuun takaisi kuluttajan kannalta sen että kauppias voisi aina halutessaan “ostaa” itsensä vapaaksi kiusallisista takuuvelvoitteista, ja asiakas saisi puolestaan pulittaa kauppaan uuden, korkeamman hinnan saadakseen itselleen jo kertaalleen ostamansa/vastaavan tuotteen.

Muutama puhelu vahvisti vaikutelman: myyjäliike vetosi siihen että vastaavaa (=täsmälleen samaa) mallia ei enää ollut markkinoilla (mallinumero oli vaihtunut) ja että uusi Espresseria oli niin paljon kalliimpi kuin se hinta mitä olimme 2009 maksaneet. Molemmat osapuolet olivat yhteydessä omiin kuluttajasuojan asiantuntijoihinsa ja lopulta Turtolan tavaratalojohtaja kehotti meitä tekemään tapauksesta riita-asian kuluttajariitalautakuntaan. Tähän asti ei nyt kuitenkaan päästy, sillä Krupsin maahantuoja oli yllättäen postittanut meille uuden, Espresseria Automatic Premium -mallin. Olimme olleet siihenkin suuntaan aiemmin yhteydessä asiasta, mutta meille ei tullut koskaan tietoa, mikä maahantuojan kanta takuuasiaan tässä tapauksessa oli. Mutta hyvä näin. Pikaisten käyttökokemusten perusteella tämä “Premium” on toiminnaltaan ja ominaisuuksiltaan täysin vastaava aiempaan Espresseria-malliimme. Automatiikan valikoihin oli tullut pari optiota lisää, itse espresson laatu ja mekanismin äänet olivat kuitenkin täysin ennallaan. Tiedä sitten, mitä se lupaa tämän mallin kestävyydestä. Koputetaan puuta.

Yhteenvetona täytynee siis todeta että Kodin1 Turtolan menettely takuuasioiden suhteen ei tässä tapauksessa kuluttajan kannalta synnyttänyt luotettavaa kuvaa. Nykyään monien tuotteiden kohdalla mallinumerot muuttuvat vuosittain, joskus jopa muutaman kuukauden välein. Useamman vuoden takuu olisi käytännössä tällaisten tuotteiden kohdalla vain pidennetty palautusoikeus, jos sitäkään, mikäli Kodin Ykkösen politiikka alkaa yleistyä. (Turtolan tavaratalojohtaja katsoi että takuun purkamisen lisäksi heillä olisi ollut oikeus myös vähentää palautettavasta summasta käytön kuluttamaa osuutta vastaava summa – anteliaasti hän lupasi pidättäytyä moisesta tällä kertaa, jos hyväksyisimme palautuksen.) Krupsin maahantuojan vastaantulo oli puolestaan mallikelpoinen – tosin olisi ollut mukava saada jotain muutakin tietoa heidän kannastaan kuin lopulta saapunut yllättävä postipaketti.

Liitteeksi, Krupsin espressoautomaattien tietoja/myyntilauseita Krupsin ja Kodin Ykkösen nettisivuilta:

Krups Espresseria Automatic XP 7250 (alkuperäinen, 2009 ostamamme laite, ale-ostohinta 299€)

  • Erittäin pienikokoinen
  • Uusi Thermoblock-järjestelmä, jossa on suodatinosa ja 15 baarin pumppupaine
  • Suuri elektroninen näyttö, jossa on kuvia ja tekstiä
  • Kahvimylly (kolme säätöasetusta)
  • Aqua Filter System -järjestelmä vähentää veden kovuutta ja hiukkasia sekä parantaa veden makua ja hajua
  • Läpinäkyvän kahvipapusäiliön tilavuus on 275 g, tiiviisti sulkeutuva kansi pitää kahvin tuoreena
  • Mahdollisuus keittää yhden tai kaksi kuppia kerralla
  • Läpinäkyvän vesisäiliön tilavuus on 1,8 litraa, kädensija helpottaa vesisäiliön käsittelyä
  • Höyryputki tekee sekä kuumaa vettä että höyryä
  • Irrotettava säiliö kahvinporoille tai 12 kahvinapille
  • Irrotettava keräysastia kerää suodatinyksiköstä varisevat kahvinporot
  • Säädettävä höyryputki
  • Kahvin ulostuloaukon korkeutta voi säätää (57–94 mm)
  • Irrotettava roiskealusta, jossa on metalliristikko
  • Lisälaite: Auto Cappuccino / cafe latte – järjestelmä, harjattua ruostumatonta terästä

Krups Espresseria Automatic EA8025 (edullisin Kodin1:stä löytyvä nykymalli, myyntihinta siellä 659€, edullisin nettihinta 477,67€)

  • Erittäin pienikokoinen
  • Uusi Thermo Block -järjestelmä 15 barin paineella
  • On/off -katkaisin sinisellä merkkivalolla sisäänrakennettu, säädettävä kahvimylly, kolme eri jauhatusta
  • 275 g kahvipapusäiliö jossa tiivis aromikansi
  • Säädettävä kahvin ulostulokorkeus
  • Höyrysuutin maidonvaahdotukseen
  • Irrotettava, kahvallinen, 1,8 L vesisäiliö
  • Automaattinen puhdistus- ja kalkinpoistopyyntö
  • Erittäin suuri elektroninen näyttö kuvilla ja teksiteillä
  • Kahvin/espresson määrän säätö
  • 2 vuoden takuu

Krups Espresseria Premium Automatic EA8250 (maahantuojan lähettämä korvaava laite, myyntihinta ollut Verkkokauppa.comissa 618,90€)

  • Kompakti design
  • Uusi kaunis piano musta etupaneeli, jossa on elektroninen näyttö ja metalliset painikkeet
  • XS6000 Auto-Cappucino -järjestelmä
  • Vedensuodatin, joka vähentää vedessä olevia epäpuhtauksia ja parantaa veden makua
  • Kompakti thermoblock -tekniikka
  • Irrotettava kahviporosäiliö kerää kahvinmurut suodatuskammiosta ja suojaa suodatusyksikköä likaantumiselta
  • 15 baarin pumpun paine
  • Virtapainikkeessa merkkivalo
  • Iso elektroninen näyttö
  • CappucinoPlus maidonvaahdotin
  • Kuppien lämmitystaso
  • Säädettävä kahvimylly, 3 karkeusastetta
  • Läpinäkyvä, aromikannella varustettu 275 gr vetoinen kahvipapusäiliö
  • Läpinäkyvä, irrotettava 1,8 l vesisäiliö
  • Automaattinen puhdistus- ja kalkinpoisto-ohjelma
  • LED-näyttö kertoo: tyhjennä kahviporosäiliö / täytä vesisäiliö / suorita puhdistus / suorita kalkinpoisto
  • Kahvin määrä säädettävissä 20 – 220 ml valintapainikkeen avulla
  • Irrotettava tippa-alusta
  • Valittavissa mieto tai vahva espresso / kahvi
  • Irrotettava kahviporosäiliö (57-94 mm)
  • Laitteessa on paikka pikakäyttöohjeille

iPhone / Airport DHCP issue

My iPhone 3GS suddenly decided to stop connecting to the Internet while at home. Investigating a bit further, it appears that while talking through the Airport Express wifi station to the ADSL modem (a Telewell thing), it is unable to pick up the IP address via DHCP. Airport acts as a bridge, DHCP comes from the modem. Setting up the IP details manually works ok. Renewing, resetting and power recycling the associated devices does not help. Doing a Google search with “iPhone wifi airport dhcp problem” delivers tons of hits, but no solution so far. Funny, the networking tech things often feel to live a life of their own. Need to get some sleep, I will continue to debug this at some other time…

What is the Plus of Google+?

Today the invites of new Google+ service have been spreading around the world like a wildfire. It is still too early to present any thorough review of this thing (only few hours of sporadic tests do not really cut it), but some initial thoughts:

  • Google+ replicates many of the core functionalities of established services like Facebook and Twitter (plus photo-sharing sites like Flickr), but it does it a bit differently, often better, sometimes just… differently.
  • It highlights the role of filtering, or privacy settings through its “Circles” in a manner that makes the boring task of setting up “Family”, “Colleagues”, “People of This or That” groups almost fun. Its group based settings are nothing new in themselves, but the design of the service makes them feel a bit new. The design philosophy of Google+ is based on importance of recognizing the social “frames” (à la Erving Goffman) for our daily existence, and it also supports the “layering” of this mundane reality: it is easy to select an individual post, photo or other item to be shared among just one “circle”, or several. An individual can belong to several circles.
  • Still, it seems unlikely that people would leave their established networking services just for the pleasure of better privacy settings. Google needs something else. Something “plus” in their “plus service”.
  • Their mobile client (Android, there is no yet public release of iOS one) is nice. It makes following, sharing and maintaining one’s social network pretty straightforward. It is better than, e.g. the Android version of Facebook client. But probably nothing revolutionary here.
  • Other key features include “Sparks”, is a sort of automated content feed on a user-chosen topic. I have not used it enough to comment on its actual usefulness. It appears to be based on a sort of “beefed-up” Google search, that is tweaked for “viral”, social media oriented properties (whatever those are).
  • Then we have the “Hangouts”, a playful video chat for up to ten people. Apparently it is quite fun and functional, and allows one to joke around while e.g. watching a Youtube video together. My problem with this is only that I cannot get the required plugin to install to my Vaio Z. Otherwise, I have my doubts whether daily rhythms allow time for having a camera and microphone on for that many people. Maybe, but I have doubts.
  • What then is the actual “plus” of this entire thing?
  • My current intuition is that the biggest thing are the changes under the hood; the gradual shift of Google the Search Engine into Google the Social. There are so many potential new functionalities already in this first test release of Google+ that it is quite hard to figure out what is possible, what is desirable and what not. Google handles so much data and has so great a role already in the lives of millions of people, that even small changes in its operation have major consequences. The changes that are now taking place are no minor. My mobile phone, my calendar, my email and my news, social status feeds and photo, video usage are already different from what they were yesterday. The big “plus” of Google+ is thus not in its surface as yet-another-facebook, but rather in the increasingly flexible ways in how the innumerable services Google provides today and in the future are currently being redefined to be relevant for social interaction. And that is an interesting process to follow.

Samsung Galaxy S II

I have for two years have been a happy iPhone user, and still consider that iPhone provides the best overall user experience. But the iOS is getting old, and particularly Android has been able to pass it on certain areas. My new work phone is Samsung Galaxy S II, which is running Gingerbread (Android 2.3). In the hardware area, it has a dual core processor (1,2 GHz), SuperAMOLED+ screen (4,3″), and 8 megapixel camera, to provide the key details. This thing can run all the games I have thrown at it without any hiccups, and it can record and play Full HD video when used to document events. In terms of user experience and competitive relationship to iPhone, comparison gets a little difficult. There are things like Swype sliding text input in Android/Samsung, but I still find text editing and web browser to work a bit better in iPhone. On the other hand, there is much more room for tinkering, configuring and modification in Android, so it can be set up to fit the actual user needs in a much more flexible manner. The Android app ecosystem is vast, but I feel iOS has generally better quality apps. Almost every search produces tens of different competing apps in Android Store, and it is sometimes really difficult to find something that actually fits your needs. Apple keeps tighter controls of their app-universe, and have already filtered out rubbish. In some cases though, it is impossible to find the feature or function you need from the Apple side, whereas Android is much more open and provides flexibility. It is also easy to fill your screens and data transfers with dozens of non-optimized processes in Android – iOS is more controlled and balanced environment also in this respect. There will be the new iOS 5 released later this autumn, which will bring some key elements that Android already has (like the notification centre, over-the-air updates) to iOS. It will be interesting to see how comparison will turn out then. At the moment, iOS is better for “general user”, while Android shines as a “power user” toy and tool of choice.

Samsung Galaxy S II

Liikuntaa ja pelaamista

[In Finnish] Allekirjoitin osaltani Manifestin lasten ja nuorten liikkumisesta — lupasin että tulemme satsaamaan tutkimukseen joka yhdistää pelaamisen liikunnalliset, sosiaaliset ja leikilliset ulottuvuudet. Hyvinvoivaan ja energiseen tulevaisuuteen päästään yhteisillä ponnistuksilla; keskustelen mielelläni aiheesta enemmänkin kaikkien kiinnostuneiden kanssa, ota yhteyttä.

Announcement for DiGRA Nordic 2012

Here we go, please spread the word (cross-posted at Finnish Game Cultures site and DiGRA mailing lists.)

Announcement for DiGRA Nordic 2012

The second Nordic DiGRA conference will take place in Tampere, Finland, in June 6-8, 2012. Titled “Global and Local: Games in Culture and Society”, it will bring together researchers, experts and students from various disciplines, all driven to understand better the roles different games, players, game design and industry have in our culture and society. The conference venue will be located at the new Technopolis building, next to the University of Tampere main campus. You can already learn more about activities and attractions of Tampere from address: http://www.gotampere.fi/eng .

 

The full call for papers will be circulated in September 2011, with submission deadlines set at the beginning of 2012. This event also celebrates the 10th anniversary of game studies conferences in Finland, as introduced by CGDC in June 6, 2002. We hope you will take this opportunity to mark the event already into your calendars – see you all in Tampere next year!

 

– Nordic DiGRA 2012 organizing team

Apple goes cloud

The full ramifications of today’s Apple WWDC event announcements remain to be seen, but one thing is clear: the “era of the cloud” is here to stay. Apple is making huge efforts in replicating some of the core functionalities that companies like Google or Amazon have been offering with their cloud-based services. In some areas Apple seems to be taking the lead position. It is particularly their emphasis on the ease of use and integration of data and services that go seamlessly across devices that make cloud approach finally go mainstream. Already, email solutions like Google’s Gmail, Calendar, plus their integration of the online contact database with the Android devices makes it easy to restore all necessary daily information to a new device by just entering one’s Google account details. Now, Apple promises to deliver your contacts, photos, documents, applications, music — basically your entire digital life seamlessly synced to all Apple/iOS devices, so they are available anywhere you go, regardless what was the last device you used to access them. With the Mac OS X integrating even tighter with iOS, the boundary lines between device categories are quickly melting, which is a very welcome point in digital ecosystem evolution, if true.

Here are some links to videos and more information:

Magic Trackpad on Vaio

I have chronic wrist pains, like too many other active computer users, and I have been testing various mouse replacements in order to alter the movements that cause repetitive strain. Laptops and touchscreen devices are nice since they allow for more flexibility in manipulation, and also since you need not reach far looking for the mouse. Touch interface gestures are also powerful and after you have got used to them, a regular mouse starts to feel awkward and a bit antiquated.

The Apple hardware is often of high quality, but I do not like the restrictions of the Mac OS. Today I have been experimenting with connecting the Apple Magic Touchpad with my Sony Vaio Z series computer. Extracting and installing the required drivers to Windows is a bit tricky, but not too complicated (see the instructions here), and after that, the bluetooth trackpad appears to be working just fine. The sensitivity and feel of Magic Touchpad is great; however, you do not get the full set of multitouch gestures you could use on Mac OS X. But even with the limited single, and two-finger gestures this is a very nice peripheral, and great for example in home theatre use – I would not want to use a regular mouse while browsing and clicking through content while lying on a couch.

Magic Trackpad with Sony Vaio

ZTE Blade battery

I have been using the Chinese, entry/economy-level android phone ZTE Blade as my main work phone (all my actual work phones are Nokia ones, and broken in various ways, this was a free side-offering to my iPad data plan from Saunalahti). I have been pretty happy with the small, light-weight smartphone — proving that the latest and greatest is not needed for every need (I carry my personal iPhone for most media needs), but now we have a problem. I have kept the Blade pugged into a charger every night, but suddently the battery has started dying out really fast, and even after hours of charging, the battery can be at 10-20 percent level.

I have tried out the battery reset/calibration instructions, see e.g. here:

http://android.modaco.com/content/zte-blade-blade-modaco-com/323487/battery-recalibration-protip/

I do not seem to get the battery reset to work in the way it should; maybe the battery is just almost dead, maybe there is something wrong in the phone’s electronics, don’t know. Probably it would be possible to get the phone fixed by the professionals, but I am not sure if it is worth it. There are some pretty serious usability problems due to the inprecise touch screen and sub-standard processor — ZTE Blade is successful enough to convince you that Android is interesting and viable as an OS and a software ecosystem, but this might be the time to have another work phone. Maybe Samsung, like the new Galaxy S II? My actual needs require the phone to have a fast and responsive keyboard (a good virtual one might do as well), reliable phone and calendar functions (both my contacts and calendar are Google-synchronized) and email are the things that me, like I guess most business users value in their work phones. But it would be nice to be able to access the application sphere that I am actually researching using also the same device I use for daily communications. Currently it is my personal iPhone where I run all the games, read my Twitter and Facebook streams and do the Foursquare check-ins. I had installed all those apps to the Blade, too, but it was too uncomfortable and unresponsive to actually be usable as a rich media/gaming mobile internet device. But I suppose the best current Android devices are up for the challenge?

DIGAREC book and the immersion paper

For your information: there is an interesting collection of papers available online, putting together the keynote presentations of DIGAREC lecture series that took place 2009-2010 in Potsdam. Germany. The immersion paper by Laura Ermi and myself, titled “Fundamental Components of the Gameplay Experience” is published there (with a new foreword), and there are interesting chapters by Espen Aarseth, Lev Manovich, Katie Salen, and Mark J.P. Wolf. The direct link to downloadable PDF:

http://opus.kobv.de/ubp/volltexte/2011/4978/pdf/digarec06.pdf