Pelaajabarometri 2013: Mobiilipelaamisen nousu

Pelaajabarometri 2013
Pelaajabarometri 2013

Pelaajabarometrissa uutta tietoa pelaamisen muutossuunnista

Nyt julkaistu, vuoden 2013 aikana kerättyä aineistoa raportoiva uusin Pelaajabarometri kertoo pelaamisen suosion kokonaisuudessaan pysyneen ennallaan. Jos huomioidaan kaikki erilaiset pelimuodot ja satunnainenkin pelaaminen lähes jokainen suomalainen pelaa ainakin jotakin. Aktiivisia, vähintään kerran kuukaudessa jotain peliä pelaavia suomalaisia on noin 88 prosenttia.

Digitaalisten pelien päätyypeistä älypuhelimilla ja tablet-laitteilla pelattavat mobiilipelit olivat tutkimuksen mukaan merkittävästi kasvattaneet suosiotaan Suomessa. Vuonna 2009 ensimmäisessä Pelaajabarometrissa aktiivisia, vähintään kerran kuussa mobiilipelejä pelaavia vastaajia oli noin 13 %, mutta vuoden 2013 aineistossa tämä osuus jo vajaat 29 %. Käytännössä siis jo lähes joka kolmas suomalainen pelaa vähintään kerran kuussa jotain mobiilipeliä.

Sen sijaan niin tietokonepelit, selaimessa pelattavat pelit (Facebook-pelejä lukuun ottamatta) sekä konsolivideopelit ovat selkeästi menettäneet aktiivisia pelaajia. Esimerkiksi kun yksin pelattavien tietokonepelien aktiivisten pelaajien osuus suomalaisista vuonna 2011 oli yli 40 prosenttia, on se nyt 2013 barometriaineistossa alle 28 prosenttia. Vastaavasti aktiivisten konsolipelaajien osuus on pudonnut kahdessa vuodessa vajaasta 30 prosentista alle 19 prosentin osuuteen tutkittavasta väestöstä. Digitaalisessa pelaamisessa on nähtävissä selvää painopisteen siirtymää konsolivideopeleistä ja tietokonepeleistä tablet-laitteilla ja älypuhelimella pelattavien pelien pariin.

Perinteisten pelimuotojen suosiossa ei ole Pelaajabarometrin mukaan tapahtunut merkittäviä muutoksia, lukuun ottamatta paperilla pelattavia pulmapelejä, jotka ovat menettäneet suosiotaan vuonna 2011 havaitusta vajaasta 48 prosentista vuoden 2013 aineiston vajaaseen 42 prosenttiin aktiivisia pelaajia. Perinteisten rahapelien kohdalla on myös havaittavissa vähenevää suosiota: niin Veikkauksen, RAY:n kuin Fintotonkin järjestämät rahapelit ovat kaikki menettäneet muutaman prosenttiyksikön pelaajasuosiotaan vuoteen 2011 verrattuna. RAY:n perinteisten kolikkoautomaattipelien kohdalla suosion lasku on ollut suurinta. Verkkorahapelit eivät ole vastaavalla tavalla kasvattaneet pelaajamääriään.

Kun kaikkien suomalaisten pelaajien keski-ikä on yli 42 vuotta, on keskimääräinen digitaalisten pelien pelaaja yli 37-vuotias. Miesten ja naisten välisessä pelaamisessa ei kaikki pelaamisen tyypit huomioiden ole merkittävää eroa. Digitaalisen pelaamisen aktiivisuus on kuitenkin miesten ja poikien keskuudessa hieman tyttöjä ja naisia suurempaa.

Kun tarkastellaan yksittäisiä pelejä ja pelisarjoja, nousevat pasianssipelit jälleen ylivoimaisesti suosituimmiksi digitaalisiksi peleiksi. Suomalaisen Rovion Angry Birds -sarjan pelit ovat pelisuosiossa toisella sijalla ja veikkauspelit kolmantena. Suosituimpia pelejä pelataan niin mobiililaitteilla kuin tietokoneillakin.

Barometrissä tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa pelien ostamista ja pelien lisäominaisuuksiin kohdistuvaa virtuaalihyödykkeiden ostamista. Digitaalinen jakelu esimerkiksi mobiilipelien verkkokaupoissa (”app stores”) on yleistynyt viime vuosina, mutta nyt toteutettu pelien hankintakysely kertoo että perinteinen, kaupasta tapahtuva pelin ostaminen on edelleen tyypillisin tapa hankkia digitaalinen peli. Kaupasta pelinsä ainakin toisinaan hankki kaikista vastaajista noin 43 prosenttia, aktiivisten digipelaajien joukosta yli puolet.

Lisäksi ilmaispelaaminen (”free-to-play”) ja pelien mikromaksut ovat olleet uudistamassa tuotteista verkkopalveluiksi muuttuvien digitaalisten pelien käytänteitä. Aktiivisista digipelaajista ainakin toisinaan verkkopalvelusta pelejä latasi noin 41 prosenttia, ja ilmaispelien lisäominaisuuksista rahaa oli maksanut 19 prosenttia. Kaikkien vastaajien joukosta vastaavat prosenttiosuudet olivat 27 ja 12 prosenttia. Eri ikäryhmistä aktiivisimpia digitaalisten viihdepelien ostajia olivat 30–39-vuotiaat, aktiiviset digiviihdepelaajat.

Nyt neljättä kertaa toteutettu Pelaajabarometri on kyselytutkimus pelaamisen eri muotojen yleisyydestä Suomessa. Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen pelitutkijoiden yhteistyönä syntynyt tutkimus tarjoaa kattavaa ja ajankohtaista tietoa pelaamisen eri muodoista ja pelaamisen suosioon liittyvistä muutostrendeistä. Vuonna 2013 tutkimukseen kerätty 972 vastaajan aineisto pohjautuu Väestörekisterikeskuksen satunnaisotantaan 10–75–vuotiaista Manner-Suomen asukkaista.

Julkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9425-3

Lisätietoja:

Professori Frans Mäyrä, frans.mayra@uta.fi, puh. 050 336 7650
Tampereen yliopisto, informaatiotieteiden yksikkö, Game Research Lab
www.uta.fi/sis, http://gamelab.uta.fi

 

Author: frans

Professor of Information Studies and Interactive Media, esp. Digital Culture and Game Studies in the University of Tampere, Finland.