CFP: GamiFIN conference 2017, ext-dl: 31 January, 2017

CFP GamiFIN Conference 2017
Pori, Finland

http://gamifinconference.com
9th to 10th May 2017

Submissions due on:
EXTENDED DEADLINE 31th January, 2017

Selected contributions will be published in special issue of International journal of Serious Games

+ Open-access online conference proceedings (CEUR-WS)

* GamiFIN 2017 is proud and delighted to announce our confirmed keynote speakers, we do have a great combination of excellence around gamification: Dr. Sylvester Arnab, Reader in Game Science, Coventry University (UK), Dr. Sebastian Deterding, a senior research fellow at the Digital Creativity Labs, University of York (UK) and Dr. Juho Hamari, a Professor of Gamification at UCPori and a leading researcher at the Game Research Lab University of Tampere. Exciting lectures ahead concentrating on e.g. the current state of the art in the field of academic research on gamification, why gamification needs theory and how to transform ordinary tasks into extraordinary experiences. Be sure not to miss these key-talks next May in Pori, Finland!

We are pleased to invite you to GamiFIN conference, on 9th to 10th of May 2017 in Pori, Finland. GamiFIN is a meeting place where researchers, industry and experts present results from their latest work regarding gamification, technology, media and digital culture for the future society.

GamiFIN is a concept made up by University Consortium of Pori. GamiFIN brings together people not only from different fields of academia but also from different sectors such as companies and other institutions. GamiFIN is a great opportunity to present your novel and ground-breaking research results, benefit from the interaction with industry and practitioners and to get new ideas how to utilize gamificational approaches in research as well as in industrial level.

The GamiFIN conference features e.g. the following major themes:

  • Gamification, ludification, playfulness
  • Industry and gamification
  • Gamification of public events such as concerts, sports events etc.
  • Wellbeing and gamification
  • Sustainability, ecological solutions
  • Customer services gamification
  • Funification
  • Gamification of mathematics
  • Gamification of data collection
  • Gamification of research

CONFERENCE PUBLICATIONS

The authors of the selection of the best papers will be invited to publish their work as an article in a special issue of the International Journal of Serious Games.

All the papers accepted to the conference, will be sent for consideration in open-access CEUR Workshop Proceedings. CEUR-WS.org is a recognized ISSN publication series with ISSN 1613-0073. After acceptance, the proceedings will be published as a GamiFIN Conference 2017 volume. (In the Finnish classification of publication forums, CEUR-WS-proceedings are classified as Jufo 1)

SUBMISSION GUIDELINES 

There are two different tracks you can submit your proposals to:

1) academic and 2) industrial

In the academic track, the papers should contain 4 -6 pages, including the list of references. Papers are expected to contribute the field of gamification, based on the different themes of the conference. The contribution has to be original, novel, well written and scientifically ensure the validity of the presented results.

The industrial track serves the participating companies by offering demo sessions where current and on going work can be presented. Contributions concerning development, business cases, marketing, strategy, case studies, best practices and lessons learned etc. are welcomed. In industrial track, please submit 1-page position paper. All academic submissions will be peer-reviewed double blinded. The industrial submissions should include a short biography of the author / presenter, and description of their organization.

Extended deadline for submissions is 31th of January, 2017.

Year in review – my 2015 in game studies

The year 2015 was a busy year, and hard to summarise as it feels like there never really was any time to stop and reflect; thus I welcome this short review note as such opportunity. Much of my time this year was spent on administrative things, related processes, projects, work contracts and plans of restructuring at the multiple levels of the Finnish university system, Tampere 3 university fusion, internal University of Tampere structures, the School of Information Sciences, our degree programmes and the IGS master’s degree programme, TRIM as the research centre and our Game Research Lab, and its individual research projects and other work.

In terms of published research, it was delightful to follow how many interesting book projects were finished and came out during 2015 (many of these are already out and available, even if their official publication year is 2016). Particularly the Routledge Advances in Game Studies series was in high gear, as several important research volumes were published there; my research articles were included in The Dark Side of Game Play, The Video Game Debate and Video Game Policy books. (There were other important books in the series, too, including Rachel Kowert’s Video Games and Social Competence, and Ashley ML Brown’s Sexuality in Role-Playing Games.) For more, see: https://www.routledge.com/series/RAIGS My own work included analysing the subversive uses of chidren’s games, exploring the gaming communities, and (together with Gareth Schott) re-conceptualizing game violence.

In other published work, I was proud to be part of the editorial board of Finnish Yearbook of Game Studies (Pelitutkimuksen vuosikirja; with the new editor-in-chief Raine Koskimaa), have in-depth analyses of our game researcher survey study come out in esteemed Journal of Communication (Thorsten Quandt, Jan Van Looy as the main authors in this article). I also published a historically oriented overview of Finnish games and game culture in the Video Games Around the World volume, edited by the amazingly productive Mark Wolf for the MIT Press. I also wrote an article exploring the character and development of mobile games that was published in the International Encyclopedia of Digital Communication & Society (Wiley-Blackwell). Last but not least, the long-waited book, Playful Identities: The Ludification of Digital Media Cultures came out from Amsterdam University Press. My piece there deals with the culture and identity of casual online play.

Our research team’s work in 2015 again covered a large part of the games, player experiences, design research and game cultures landscapes. Our particular emphasis is on the emerging and transforming aspects of these, multiple and interconnected phenomena and research topics. In 2015 we wrapped up the research projects Hybridex – The User Experience in the Future Playful Hybrid Services and Free2Play – Best Practices for Free-to-Play Game Services. Some of the research publications, including the full final reports from these projects are still coming out, but you can find some of this work at: https://free2playproject.wordpress.com/publications/ and https://hybridex.wordpress.com/ . Our work in the emerging, and newly re-configured borderlines of physical and digital dimensions in play also included also practical design experiments in the TSR funded OASIS research that studied intermixing of work and play, as well as with the playful MurMur chairs (originating from the Hybridex project). Featured in local as well as in international media, such practical implementations of fundamental research particularly appear to attract the attention of wider audiences. The high-quality research on gamification was also getting wider notice this year, including many publications that were coming out from Koukku, Neuroeconomics of Gaming and Free2Play research projects on this theme. Many thanks to all members of our research team, from these, as well as other research projects.

Much of such research that includes direct applications and links with games industry and other end user or interest groups were funded by Tekes, the Finnish Funding Agency for Innovation, as well as by various industry partners. Many thanks to all our collaborating partners, and Tekes in particular for their interest and belief in the significance of games and games related research. The Skene games programme ended in 2015, but everyone very much hopes that the huge funding cuts to Tekes, Academy of Finland and directly to the basic funding of Finnish universities does not stop work in themes that are important for the advancement of fundamental knowledge, cultural richness, and capacity for innovation – be those related to arts, technology, humanities, social sciences or e.g. human well-being (studies of games, play, gamification and playfulness relate and touch upon all those research areas).

Our work continues in active mode also in 2016, thanks to two new Tekes research projects (Hybrid Social Play; STREAM/eSports), the Academy of Finland funded Ludification of Culture and Society project, and other ongoing work that is based on individual research grants that members of our research teams have won, as well as other continuing research projects. There are many important themes that are logical continuation of the earlier work we have done (and I have probably forgot to mention many important achievements above), but there are also new innovations and expansions into new areas that are going on. Directing my time and energy into new research on e.g. hybrid play applications while simultaneously participating in other ongoing work will probably mean that in 2016 there will not be as many publications coming out from myself, but that is part of the natural rhythm, ebb and flow of academic life. It is also important that the new tenure-track associate professor in game culture studies position, announded in summer 2015, will be filled hopefully in early 2016. We are also joining forces among the Finnish game scholars to have more supportive structures and collaborative initiatives to start in 2016.

Again: many thanks for everyone in our team, project collaborators and international friends who have made 2015 such a successful and productive year – wishing you all the best, and hoping to make 2016 also a great year together!

Edit: Oh yes – Jaakko Stenros defending his PhD thesis should of course be mentioned here; every doctoral dissertation from our research team is a major milestone!

Aloite: Suomen pelitutkimuksen seuran perustaminen

[Postitin tämän aiemmin tänään pelitutkimuksen finland[at]digra.org -postilistalle; tervetuloa mukaan sinne ja keskustelemaan aloitteesta; ohjeet liittymiseen löytyvät alta.]

Tänään Pelitutkimuksen päivän yhteydessä käytiin keskustelua, kannattaisiko perustaa Suomen pelitutkimuksen seura (ry.) edistämään pelitutkimuksen asemaa maassamme. Koska kaikki kiinnostuneet eivät varmaankaan olleet paikalla Turussa (kiitos järjestäjille ja puhujille!) niin avataan keskustelu myös täällä DiGRA Finland-sähköpostilistan puolella. Muutamia pointteja keskustelun herätteeksi:

– “Meillä on jo DiGRA Finland, kansainvälisen pelitutkimusyhdistyksen paikallisosasto, miksi uusi ry, eikö vanhan byrokratiassa ole jo tarpeeksi?” – Tähän voisi kommentoida että väljä toimijaverkosto (jollaista tämä chapter-toiminta lähinnä kai on) on ilman muuta mukava tapa välittää tietoa ja järjestää kevyellä kaavalla aktiviteetteja. Yhdistys kuitenkin tarjoaisi muutamia etuja.

– Pelitutkimuksen tieteellinen seura voi hakea Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenyyttä ja tätä kautta myös tieteellisten seurojen julkaisutoimintaan, ja esimerkiksi konferenssien järjestämiseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Myös jäsenmaksutulot tukisivat tapahtumia, tiedottamista ja muuta toimintaa.

– Pelitutkimuksen vuosikirjan kehittäminen ja toiminnan rahoittaminen hyötyisi em. avustuksista.

– Seura voisi olla tärkeä kansallinen yhteistyöfoorumi ja tuoda aiempaa tehokkaammin yhteen eri tieteenalojen, hankkeiden, alueellisten keskusten ja monitieteisten verkostojen piirissä virinnyttä peli- ja pelillistämistutkimuksen aktiviteetteja.

– Seura ja sen verkkosivut voisivat kehittyä tärkeäksi kansalliseksi tietoportaaliksi: keneltä löytyy asiantuntemusta ja mistä aihepiiristä.

– Tieteellinen seura voi toimia myös edunvalvojana ja seuran toimielimet ottaa virallisemmassa roolissa kantaa esimerkiksi pelitutkimuksen asemaan yliopistokentässä, pelitutkimuksen laadun arviointia tai aihealueen kehittämistä koskevissa asioissa. Tämän voi ennakoida nousevan entistä tärkeämpään rooliin jatkossa kun kotimaisen korkeakoulukentän rakenteellinen kehittäminen etenee.

Mitä ajatuksia tämä aloite teissä, suomalaisissa pelitutkijoissa herättää? Puolesta – tai vastaan – puheenvuoroja? Ideoita siitä miten yhdistyksen toiminnan painopisteitä pitäisi priorisoida, tai millaisia aktiviteetteja olisi pyrkiä luomaan tai kehittämään? Ja ennen kaikkea: löytyykö meiltä riittävästi innokkaita vapaaehtoisia että näille erilaisille ideoille löytyisi myös toteuttajia?

Tätä viestiä saa ilman muuta levittää tahoille joiden uskoisitte olevan asiasta kiinnostuneita (ohjeet listalle liittymiseen siis löytyvät täältä: https://digrafinland.wordpress.com/contact/). Turussa hahmottelimme etenemismallia, missä aluksi käydään tällaista yleisempää ja kiinnostusta kartoittavaa keskustelua, ja jos järkevältä näyttää, ryhdyttäisiin esimerkiksi yhdistyksen sääntöjä hahmottelemaan verkossa, ja mahdollinen perustamiskokous kutsuttaisiin koolle esimerkiksi ensi vuoden Pelitutkimuksen päivän yhteyteen.

Itse ajattelen että Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet luoda vahva ja näkyvä tieteellinen yhdistys alueelle, ja että pelitutkimuksen mittava monitieteisyys huomioiden tällaisesta, eri aloilla toimivia ihmisiä yhteen tuovasta liittoumasta olisi mahdollisesti paljonkin konkreettista hyötyä. Kulttuurinen, tekninen, taiteellinen, taloudellinen, sosiaalitieteinen, psykologinen pelitutkimus – kaikkia näitä löytyy nykyään Suomesta ja uusia toimijoita tulee alueelle koko ajan. Olisi siis ehkä hyvä idea nostaa lippua korkeammalle ja pyrkiä tekemään näkyvämmäksi tätä monisäikeistä, nyt aika hajallaan olevaa toimintaa?

– tv. Frans Mäyrä @ Tampereen yliopisto, Game Research Lab

Tieteen päivät: peliteollisuussessio

[Session about Finnish game industry in Tieteen päivät 2015 event] Tervetuloa ilmaiseen tiedetapahtumaan: Tieteen päivät 2015 -tapahtuma sisältää myös session “Demoskeneä vai Tekes-tukea – suomalaisen peliteollisuuden menestystekijät”, jonka puheenjohtajana toimin. Asiantuntijanäkökulmia tarjoaa kolme puhujaa: Olli Sotamaa, Sonja Ängeslevä ja Jani Niipola. Tarkemmat tiedot sessiosta löytyvät ohjelmasivulta: http://www.tieteenpaivat.fi/fi/tieteen-paivat-2015/ohjelma/lauantai-101/demoskene%C3%A4-vai-tekes-tukea-%E2%80%93-suomalaisen-peliteollisuuden

Fafnir: third issue is out

Siegfried kills Fafnir (wikimedia commons)
Siegfried kills Fafnir (wikimedia commons)

Spread the word: We are proud to present the third issue of Fafnir – Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research! The issue can be read at http://journal.finfar.org.

Fafnir is a new, peer-reviewed academic journal which is published in electronic format four times a year. It is published by The Finnish Society for Science Fiction and Fantasy Research (Suomen science fiction- ja fantasiatutkimuksen seura ry).

The third issue celebrates fantasy. The articles, discussion and reviews in the issue postulate on questions of fantasy literature, fantastic milieus and the imaginative with the discussions on human and humanoid aesthetics in The Chronicles of Narnia, on the subject of the woods as topos in fantastic literature, and on the genre logics of speculative fiction with the example of Finnish weird.

In addition to this, the third issue offers you two literary reviews on recent books by Brian Attebery and Sanna Lehtonen which present new and important insights into fantasy.

Please do remember that Fafnir welcomes submissions of research articles, short overviews, academic book reviews, essays, opinion pieces and the like. More detailed information on the journal and the upcoming issues is available at journal.finfar.org.

Gambling in Finland

Gambling in Finland (Gaudeamus)
Gambling in Finland (Gaudeamus)

I got my copies of Gambling in Finland: Themes and Data for Qualitative Research (Gaudeamus) today. It is a tightly packed volume of “what” and “how” of gambling studies, showcasing some interesting Finnish research projects and new data sets. Together with Jani Kinnunen, we have a chapter on “Online Gambling and Data” there – you can check more details, including the table of contents from here: http://www.gaudeamus.fi/gambling-in-finland/

Pelaajabarometri 2013: Mobiilipelaamisen nousu

Pelaajabarometri 2013
Pelaajabarometri 2013

Pelaajabarometrissa uutta tietoa pelaamisen muutossuunnista

Nyt julkaistu, vuoden 2013 aikana kerättyä aineistoa raportoiva uusin Pelaajabarometri kertoo pelaamisen suosion kokonaisuudessaan pysyneen ennallaan. Jos huomioidaan kaikki erilaiset pelimuodot ja satunnainenkin pelaaminen lähes jokainen suomalainen pelaa ainakin jotakin. Aktiivisia, vähintään kerran kuukaudessa jotain peliä pelaavia suomalaisia on noin 88 prosenttia.

Digitaalisten pelien päätyypeistä älypuhelimilla ja tablet-laitteilla pelattavat mobiilipelit olivat tutkimuksen mukaan merkittävästi kasvattaneet suosiotaan Suomessa. Vuonna 2009 ensimmäisessä Pelaajabarometrissa aktiivisia, vähintään kerran kuussa mobiilipelejä pelaavia vastaajia oli noin 13 %, mutta vuoden 2013 aineistossa tämä osuus jo vajaat 29 %. Käytännössä siis jo lähes joka kolmas suomalainen pelaa vähintään kerran kuussa jotain mobiilipeliä.

Sen sijaan niin tietokonepelit, selaimessa pelattavat pelit (Facebook-pelejä lukuun ottamatta) sekä konsolivideopelit ovat selkeästi menettäneet aktiivisia pelaajia. Esimerkiksi kun yksin pelattavien tietokonepelien aktiivisten pelaajien osuus suomalaisista vuonna 2011 oli yli 40 prosenttia, on se nyt 2013 barometriaineistossa alle 28 prosenttia. Vastaavasti aktiivisten konsolipelaajien osuus on pudonnut kahdessa vuodessa vajaasta 30 prosentista alle 19 prosentin osuuteen tutkittavasta väestöstä. Digitaalisessa pelaamisessa on nähtävissä selvää painopisteen siirtymää konsolivideopeleistä ja tietokonepeleistä tablet-laitteilla ja älypuhelimella pelattavien pelien pariin.

Perinteisten pelimuotojen suosiossa ei ole Pelaajabarometrin mukaan tapahtunut merkittäviä muutoksia, lukuun ottamatta paperilla pelattavia pulmapelejä, jotka ovat menettäneet suosiotaan vuonna 2011 havaitusta vajaasta 48 prosentista vuoden 2013 aineiston vajaaseen 42 prosenttiin aktiivisia pelaajia. Perinteisten rahapelien kohdalla on myös havaittavissa vähenevää suosiota: niin Veikkauksen, RAY:n kuin Fintotonkin järjestämät rahapelit ovat kaikki menettäneet muutaman prosenttiyksikön pelaajasuosiotaan vuoteen 2011 verrattuna. RAY:n perinteisten kolikkoautomaattipelien kohdalla suosion lasku on ollut suurinta. Verkkorahapelit eivät ole vastaavalla tavalla kasvattaneet pelaajamääriään.

Kun kaikkien suomalaisten pelaajien keski-ikä on yli 42 vuotta, on keskimääräinen digitaalisten pelien pelaaja yli 37-vuotias. Miesten ja naisten välisessä pelaamisessa ei kaikki pelaamisen tyypit huomioiden ole merkittävää eroa. Digitaalisen pelaamisen aktiivisuus on kuitenkin miesten ja poikien keskuudessa hieman tyttöjä ja naisia suurempaa.

Kun tarkastellaan yksittäisiä pelejä ja pelisarjoja, nousevat pasianssipelit jälleen ylivoimaisesti suosituimmiksi digitaalisiksi peleiksi. Suomalaisen Rovion Angry Birds -sarjan pelit ovat pelisuosiossa toisella sijalla ja veikkauspelit kolmantena. Suosituimpia pelejä pelataan niin mobiililaitteilla kuin tietokoneillakin.

Barometrissä tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa pelien ostamista ja pelien lisäominaisuuksiin kohdistuvaa virtuaalihyödykkeiden ostamista. Digitaalinen jakelu esimerkiksi mobiilipelien verkkokaupoissa (”app stores”) on yleistynyt viime vuosina, mutta nyt toteutettu pelien hankintakysely kertoo että perinteinen, kaupasta tapahtuva pelin ostaminen on edelleen tyypillisin tapa hankkia digitaalinen peli. Kaupasta pelinsä ainakin toisinaan hankki kaikista vastaajista noin 43 prosenttia, aktiivisten digipelaajien joukosta yli puolet.

Lisäksi ilmaispelaaminen (”free-to-play”) ja pelien mikromaksut ovat olleet uudistamassa tuotteista verkkopalveluiksi muuttuvien digitaalisten pelien käytänteitä. Aktiivisista digipelaajista ainakin toisinaan verkkopalvelusta pelejä latasi noin 41 prosenttia, ja ilmaispelien lisäominaisuuksista rahaa oli maksanut 19 prosenttia. Kaikkien vastaajien joukosta vastaavat prosenttiosuudet olivat 27 ja 12 prosenttia. Eri ikäryhmistä aktiivisimpia digitaalisten viihdepelien ostajia olivat 30–39-vuotiaat, aktiiviset digiviihdepelaajat.

Nyt neljättä kertaa toteutettu Pelaajabarometri on kyselytutkimus pelaamisen eri muotojen yleisyydestä Suomessa. Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen pelitutkijoiden yhteistyönä syntynyt tutkimus tarjoaa kattavaa ja ajankohtaista tietoa pelaamisen eri muodoista ja pelaamisen suosioon liittyvistä muutostrendeistä. Vuonna 2013 tutkimukseen kerätty 972 vastaajan aineisto pohjautuu Väestörekisterikeskuksen satunnaisotantaan 10–75–vuotiaista Manner-Suomen asukkaista.

Julkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9425-3

Lisätietoja:

Professori Frans Mäyrä, frans.mayra@uta.fi, puh. 050 336 7650
Tampereen yliopisto, informaatiotieteiden yksikkö, Game Research Lab
www.uta.fi/sis, http://gamelab.uta.fi