Rahapelaaminen on tärkeä osa suomalaista politiikkaa, taloutta ja kulttuuria
Uudessa tietoteoksessa tutkijat paneutuvat peli-ilmiöön
Lauantai-iltaisin klo 20.45 suuri osa suomalaisista kokoontuu television ääreen rahapelirituaaliin. Pelit ovat läsnä arjessa ja vapaa-ajassa, ja rahapelaaminen on tärkeä osa politiikkaa, taloutta ja kulttuuria. Pauliina Raento kokosi eri tieteenalojen asiantuntijoita yhteen pohtimaan, mitä rahapelaamisesta on syytä ymmärtää 2000-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Raennon toimittama tietoteos Rahapelaaminen Suomessa (Gaudeamus 2012) ilmestyy nyt.
“Suuret rahasummat ja moraaliin ulottuvat näkemyserot yhteiskunnallisen ohjauksen suunnasta ja tavasta ovat tehneet rahapelaamisesta kiistanalaisen ja suuria tunteita herättävän aiheen”, Raento toteaa.
Rahapelejä pelataan kuitenkin päivittäin – kioskeilla, kotitietokoneilla, ruokakaupoissa, huoltoasemilla, baareissa ja ravintoloissa, kasinolla, pelisaleissa ja raviradoilla. Rahapelaaminen Suomessa -teoksen kirjoittajat lähestyvät ilmiötä monipuolisten aineistojen pohjalta. Teokseen on koottu runsas kuvitus ja suomalaisen rahapelaamisen kronologia vuodesta 1889 nykypäivään.
“Pelaamisella on suuri merkitys suomalaisen yhteiskunnan peruspalveluiden rahoittamisessa”, Raento muistuttaa. “On jo korkea aika, että käsitys rahapelaamisesta suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa syvenee ja alkaa ulottua lainsäädännön ja rahapeliongelmien muutosten seuraamista laajemmalle.”
Otteita teoksesta:
“[K]eskiaikaa luonnehtivat kohtalonusko ja käsitys onnen vaihtelevuudesta. Rouva Fortunaa, onnen henkilöitymää, pidettiin yleisesti oikullisena (…). Kohtalon, onnen ja pelaamisen yhteys on selvä. Esimerkiksi useassa germaanisessa kielessä kohtaloa ja arpaa tarkoittava sana on sama: englanniksi lot, ruotsiksi lott tai saksaksi Los.” (Mia Korpiola & Jussi Sallila)
“Tutkittu peluri varoi tarkasti kertomasta sivutoimestaan päätoimensa työyhteisölle eikä mielellään pukeutunut nettipokeripalvelusta saamaansa mainosteepaitaan. Virtuaalisessa pokeripöydässä hän ei kuitenkaan ajatellut moraalisia kysymyksiä, vaan keskittyi vastustajiensa voittamiseen ja siten erkani muusta arjestaan. Pelimaailmassa vallitsivat toiset säännöt kuin sitä monimutkaisemmassa yhteiskunnassa ja arjessa: pelissä joko voitettiin tai hävittiin.” (Perpetual Crentsil & Jukka Jouhki)
“[P]oliittinen ilmapiiri on ristiriitainen suhteessa rahapelaamiseen: yhtäältä korostetaan suomalaisten monopoliyhtiöiden ‘hyviä tarkoituksia’ ja julkisia palveluja rahoittavaa toimintaa, mutta toisaalta huolehditaan rahapelaamisen aiheuttamista haitoista. Samalla rahapelaamisen sääntely ja rahapeliyritysten kilpailuympäristö Euroopassa ja koko maailmassa muuttuu nopeasti.” (Arttu Paarlahti)
“[V]äitämme myös, että paikan ja ajan merkityksettömyyttä internet-pelaamisen aikakaudella on suuresti liioiteltu. Yksittäisen pelaajan valinnanvapaus on toki lisääntynyt ja hänen toimintansa piiri voi olla globaali ja uudella tavalla henkilökohtainen kellonajasta riippumatta, mikä on vaatinut liiketoiminnallisten ajattelutapojen ja ratkaisujen remonttia. Yksilötason yhdistäminen paikallisiin, alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin toimintaympäristöihin paljastaa kuitenkin pelitoiminnan monimutkaisia rakenteellisia sidonnaisuuksia, joita on vaikea irrottaa kulloinkin merkityksellisestä ajasta, tilasta ja sen ulottuvuuksista.” (Pauliina Raento & Lassi Härmälä)
***
Pauliina Raento (toim.): Rahapelaaminen Suomessa. Gaudeamus 2012.
Pauliina Raento työskentelee Pelitoiminnan tutkimussäätiön tutkimusjohtajana ja on vapaalla kulttuurimaantieteen professorin tehtävästään Helsingin yliopistossa. Teoksen muut kirjoittajat ovat Perpetual Crentsil, Lassi Härmälä, Jukka Jouhki, Johanna Järvinen-Tassopoulos, Matias Karekallas, Jani Kinnunen, Mia Korpiola, Riitta Matilainen, Heikki Mikkeli, Frans Mäyrä, Arttu Paarlahti, Jussi Sallila ja Tuukka Tammi.
frans goes blog 
You must be logged in to post a comment.