Todellisuutemme tulevaisuus? Nuorten filosofiatapahtuma 2017

[Talked in Finnish about the future of “real” and “virtual” in Helsinki today.] Osallistuin alustajana ja panelistina tänään Nuorten filosofiatapahtumaan. Oma esitykseni (ks. runko alla) pyrki virittelemään pohdintaa ja keskustelua siitä, mihin tulevaisuudessa voi mahdollisesti johtaa ne käynnissä olevat kehityskulut, missä “vaikuttavat mutta ei-materiaaliset” todellisuutta rakentavat kehykset ja kerrokset tulevat keskellemme, ja ohjaavat osaa ihmisistä ajattelemaan, aistimaan, tietämään ja toimimaan – mutta suuri osa väestöä toisaalta ei jaa samaa todellisuutta.

Aineettomien ideoiden vaikutus on perustava kaikkien meidän arkisessa elämässä, ja todellisuuden sosiaalinen rakentuminen muovaa jatkuvasti sitä keitä olemme ja miten ymmärrämme maailmamme. Tässä tilaisuudessa pohdinnan kohteena oli erityisesti uudenlaiset, potentiaalisesti keskenään ristiriitaiset, mutta samoihin tiloihin ja tilanteisiin levittäytyvät pelien, informaation ja sosiaalisen vuorovaikutuksen todellisuuskerrokset. Kuinka tasa-arvon, vallan, yksityisyyden, rahan/arvon, työn/vapaa-ajan ja maailman muuttamisen tai “eskapismin” kaltaiset kysymykset muotoillaan kenties uudelleen, kun nämä kehityskulut ottavat tulevina vuosina seuraavat askeleensa. Kuinka niihin on syytä varautua, millaista peli-, informaatio- ja medialukutaitoa täytyy vaalia ja kehittää että pahimmat uhkakuvat eivät toteutuisi? Kiitokset kaikille keskustelukumppaneille, paikalla oli poikkeuksellisen fiksua, kriittisesti ja laajakaarisesti ajattelevaa väkeä!

Retrospect, 2016, 2006, 1996, and beyond

I am not particularly good in remembering things, which makes annually returning cycles of breaks and opportunities for reflection challenging, yet also very useful.

Year 2016 was exceptionally burdersome year for many reasons, but among much sadness and strain, there were also many happy things, and quiet progress that is important, but that will most likely surface only later. If I’d have to name one thing, I would say that 2016 was the “Year of Pokémon GO”, as both in personal life as well as professionally, that single location based, social experience coloured much of the latter part of the year in particular.

Randomly sampling the past, in ten year intervals, in 2006, I notice from my records that I was making several public talks about ludic literacy. For example, in one publication I sketched six dimensions of skill sets that each build on top of each other: 1) fundamental ludic understanding (“this is play, game has rules”), 2) functional gaming skills (“this game works this way”), 3) strategic and meta levels of game skills (“this way of playing is interesting / makes sense for me”), 4) social ludic skills (“this is what makes playing fun for other, this is why these people want to play”), 5) creative and productive game play skills (“this game can be extended, or reimagined in these ways”), and 6) literacy related to media in general (“this game is produced to make money this way, its marketing and business strategies rely on this kinds of principles”. (I seem to have worked on a longer article on the topic, but the last draft of that was marked “version 0.5”, so I guess other worked ran over that one.)

In 1996, I was working on the manuscript of Koneihminen article anthology (The Man-Machine), which was a wide-ranging exploration into the multiple cultural roles that technology holds in our lives – as a living environment, as an integral element that extends as well as shapes, and limits our individual and social subjectivy and agency, as well as an evolving and chancing source of various aesthetic experiences. It is interesting to read about the reflections of technological ambivalence, and critiques of 1990s techno-romanticism today, when two decades have changed the landscape of technology into something considerably more pervasive, but also into something more banal. It is certainly true that in 1990s we were considerably more naive regarding the pace of cultural change, and what was really important and what not so, but looking around at turn of 2016/2017, much of both the utopian and dystopian elements of technological imagination are now reality. The more philosophical dimensions of technologically informed subjectivity would clearly benefit from a revisit, or two.

In 1986, I was early in my studies of comparative literature in the University of Tampere. Sadly, it seems that I do not have any digital notes saved from the time before 1991, due to the multiple changes in those years, one of the most important technical ones being the move from Commodore 64 to some early 286 PC that caused me losing my records. Only some backups coming from my Unix account from early 1990s has survived. The C64 floppy disks still just might be somewhere, but I have neither hardware or software to access them, any more. Digital amnesia? But I still remember for example typing rather long essays and seminar works on C64 “Sanatar” word processing software (AmerSoft, 1984) – and then using the same home computer at nights to play AD&D adventure “Pool of Radiance” (SSI, 1988), slowly, sometimes with painful failure rate, but endlessly fascinated. Long Finnish summer nights were filled with light and bird song, also in 3 or 4 am, when I remember holding a break in my upstairs student apartment, stepping outside of the Forgotten Realms for a while.

Remembering is good for us. I link below the slides that I prepared for “Personal gaming histories” course this fall – no commentary this time, but maybe the pictures also tell some stories. Times, they are a-changing.

(PS – these exercises remind us, how our lives do not equal to “life stories”, consistent, logical, progressive wholes. They just present us these constant challenges for sense making, always more or less retrospective.)

Suomen Pelimuseo, The Finnish Museum of Games

The Finnish Museum of Games (Suomen Pelimuseo) was open for the first time tonight; this event was only for the various partners who had made the museum possible, experts and makers, as well as to the important donators in the crowdfunding campaign. Pelimuseo is the first public organisation in Finland which has successfully run a crowdfunding effort to realise its goals: there were over 1100 people and organisations who took part (our UTA/SIS Game Research Lab was one).

This first look was exiting experience, and already convinced me that this museum will be a major success story. There is so much pent-up need for re-experiencing, reflecting and sharing of game culture, play histories and digital cultural heritage of the past decades that it is obvious this museum will have to face the positive problem of how to facilitate the requirements coming from its popularity. That is at least my feeling on the basis of this first evening, as a large crowd of game enthusiasts, parents with their kids, game designers, game scholars, game educators, historians, journalists, members of gaming subcultures of various kinds gathered together to celebrate and re-experience some of the formative elements from their personal pasts, as well as to meet for the first time some forgotten gems of digital, as well as analog (e.g. board game, rpg, larp) games of the past.

The Finnish Museum of Games will officially open its doors to audience in January 2017. It is located in Vapriikki museum centre, in Tampere. More at: https://suomenpelimuseo.fi/.

Lautapelikysely, Hybrid Social Play

Pelaatko tai pelaavatko perheenjäsenesi lautapelejä usein, satunnaisesti tai harvoin? Vastaa lautapeliaiheiseen kyselyyn!

Kysely on osa Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopiston yhteistä Hybrid Social Play -hanketta. Hankkeen tutkimuskohteena ovat erilaiset tuotteet kuten lautapelit, leikkivälineet ja raha-automaatit sekä niiden yhteydessä hyödynnetyt sähköiset ja digitaaliset ominaisuudet kuten älypuhelimet, tietokoneet ja sosiaalisen median palvelut.

Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että saamme vastauksia erilaisilta lautapelaajilta. Vastaaminen ei edellytä aktiiviharrastusta. Voit valita, mihin kysymyksiin vastaat. Kyselyn yhteydessä järjestetään lautapeliarvonta 15.12.2016 mennessä vastanneiden ja yhteystietojensa jättäneiden kesken.

Kyselylomakkeeseen pääset alla olevasta linkistä. Täyttäminen vie arviolta 10-30 minuuttia riippuen kirjoitusinnostasi. Kyselylinkkiä saa jakaa eteenpäin. Kiitämme vastauksista!

https://www.webropolsurveys.com/S/DB26641B9FCA0CD6.par

Vaasa Game Days, Suomen pelitutkimuksen seuran syyskokous

Huomenna, 24.11. Vaasassa kokoontuu Suomen pelitutkimuksen seura ensimmäiseen syyskokoukseensa (ks. kokouskutsu alla ja Seuran verkkosivut). Vuosikokous kytkeytyy Vaasa Game Days-tapahtumaan, missä itse pidän luennon otsikolla “Pelitutkimuksesta pelillistyvän kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen”. Ohjelma: http://www.vaasagamedays.fi/pages/news_display.php?nid=57.

Kokouskutsu: Tervetuloa Suomen pelitutkimuksen seura ry:n syyskokoukseen.

Aika: torstai 24.11.2016 kello 10.00-12.00

Paikka: F223, Fabriikin 2. krs/Viestintätieteet, Vaasan yliopisto
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan toiminnantarkastaja vuosille 2016 ja 2017.

Käsiteltävät asiat:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet vuodelle 2017

6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet vuodelle 2017

7. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa tai yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa vuosille 2016 ja 2017

8. Muut asiat

9. Kokouksen päättäminen

Skene: loppuseminaari

[I will be speaking in the final seminar of Skene r&d-program about the basic research and innovations in games tomorrow in Helsinki] Huomenna on Helsingissä Tekesin pelialan Skene-ohjelman päätösseminaari. Oma alustukseni on otsikoltaan “Pelitutkimus: yhteistyöllä innovaatioita ja tieteen huippuja”. Tapahtumassa on mukana vahva kattaus pelialan osaamista ja toimijoita – tapahtuman ohjelma löytyy täältä: https://www.eventbrite.com/e/tekes-skene-ohjelman-loppuseminaari-registration-18162678059.