Paljon pelissä -loppuseminaari 10.10.2017

Lämpimästi tervetuloa projektin Paljon pelissä -loppuseminaariin!

EHYT ry:n aikuisten rahapelihaittoja ehkäisevä Arpa-projekti järjestää projektin tuloksista ja rahapelihaittojen ehkäisyn ajankohtaisista aiheista Paljon pelissä -loppuseminaarin. Tilaisuus järjestetään tiistaina 10.10.2017 klo 12-16 G Livelabissa osoitteessa Yrjönkatu 3, 00120 Helsinki. Tila on esteetön.

Ilmoittaudu mukaan loppuseminaariin 25.9. mennessä täällä: https://my.surveypal.com/paljonpelissa

Ohjelma

12:00 Tervetuloa, Kari Vuorinen, talous- ja hallintojohtaja, EHYT ry

12:15 Rahapelihaittojen ehkäisy Suomessa – mahdollisuudet ja haasteet, Saini Mustalampi, johtava asiantuntija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

12:50 Arpa-projektin tulokset, Tapio Jaakkola, Arpa-projektin projektipäällikkö, EHYT ry

13:20 Kokemuksia rahapelihaittojen ehkäisystä työpaikalla, Milena Kaihari-Virtanen, työsuojeluvaltuutettu, Lempäälä

13:40 Kokemuksia riskirahapelaamisen puheeksiottopilotista

14:00 Kahvitauko

14:30 Onko rahapelihaittojen ehkäisy Suomessa kunnossa? Janne Nikkinen, sosiaalietiikan dosentti, Helsingin yliopisto

14:50 Keskustelupaneeli: Miten aikuisten rahapelihaittoja pitäisi jatkossa ehkäistä?

Pekka Ilmivalta, vastuullisuus- ja henkilöstöjohtaja, Veikkaus Oy

Susanna Raisamo, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mari Pajula, yksikön päällikkö, Peluuri

Tapio Jaakkola, Arpa-projektin projektipäällikkö, EHYT ry

15:45 Loppupuheenvuoro, Kari Vuorinen, talous- ja hallintojohtaja, EHYT ry

Tilaisuus streamataan EHYT ry:n YouTube-kanavalla ja tilaisuudesta jää kanavalle myös tallenne.

Loppuseminaarin keskusteluihin voi osallistua sosiaalisessa mediassa käyttämällä tunnisteita #arpaprojekti tai #paljonpelissä.

Arpa-projekti tuotti tietoa ja välineitä rahapelaamisen käsittelyyn. Projekti kehitti osaamista rahapelihaittojen tunnnistamisesta, puheeksiottamisesta ja ehkäisemisestä sekä tuki pelaajia oman pelaamisen hallinnassa. Kohderyhmiä olivat aikuiset rahapelaajat sekä ehkäisevää päihdetyötä tekevät ammattilaiset. Projekti toteutettiin vuosina 2015-2017 sosiaali- ja terveysministeriön tukemana Veikkauksen tuotoilla.

Lisätietoja projektista: www.arpaprojekti.fi

Lisätietoja tilaisuudesta saa projektiasiantuntija Salla Karjalaiselta (salla.karjalainen@ehyt.fi tai p. 050 514 7658).

Viestiä saa levittää eteenpäin.

Pelien vetovoimasta ja “koukuttavuudesta”

[My views on games’ holding power and “addictiveness”.] Hiljattain toimittaja kyseli minulta sähköpostitse näkemyksiä siitä, mikä tekee Angry Birdsin kaltaisesta mobiilipelistä “koukuttavan” ja ovatko tällaiset pelit kenties addiktiivisempia (eli riippuvuutta aiheuttavia) verrattuna perinteisiin tietokonepeleihin. Hesarissa julkaistu juttu oli lopulta supistunut osaltani muutamaan riviin, joten tässä oma vastaukseni näin blogin kautta kokonaisuudessaan:

  • Pelien vetovoimaisuus tai “koukuttavuus” ovat monen tekijän summa, eivätkä samat tekijät toimi aina samoin eri pelaajien ja pelityyppien kohdalla. Esimerkiksi saavuttamisen tai kilpailemisen kaltaiset tavoitteet voivat olla erittäin keskeinen vetovoimatekijä kilpailuvetoiselle pelaajalle – mutta karkottaa luovasta leikistä tai sosiaalisesta yhteispelistä kiinnostuneet pelaajat.
  • Mobiilipelien suosion vahva kasvu on ollut näkyvissä esimerkiksi Pelaajabarometri-tutkimuksemme tuloksissa. Mobiilipelit ovat usein helposti lähestyttäviä ajanviete- tai pienpelejä, joiden etuna on alhainen aloituskynnys, mutta parhaimmillaan vuosikausien peliharrastukseen soveltuva, skaalautuva pelisisältö ja aina uudistuvat haasteet. Parhaat mobiilipelit eivät ole kertakäyttötuotteita, vaan pelillisiä palveluja, joita koko ajan aktiivisesti kehitetään ja ylläpidetään.
  • Myös pelin helppo saavutettavuus ja vaivaton lataaminen verkosta mobiililaitteesta valmiina löytyvän sovelluskaupan avulla ovat edistäneet mobiilipelien yleistymistä.
  • Pelitutkijoiden enemmistö ei usko “peliaddiktion” olemassaoloon kliinisenä oireyhtymänä, mutta liiallista tai muuten ongelmallista pelaamista toki esiintyy. Rahapeleihin muodostuneita toiminnallisia riippuvuusongelmia on tutkittu eniten, viihdepeleissä peliongelmatutkimus on puolestaan painottunut peliväkivaltavaikutusten tutkimukseen. Usein ongelmalliseksi kasvaneen käyttäytymisen taustalla on masennuksen tai työttömyyden kaltaisia muita tekijöitä ja pelien lisäksi monet muutkin asiat voivat tarjota ongelmakäyttäytymiselle kanavan.
  • Peliin suunnitellut ominaisuudet ovat kuitenkin myös yksi osatekijä siinä, millaiseksi pelaaminen muodostuu. Pelisuunnittelijan työnä toki yleensä onkin vetovoimaisen ja vangitsevia elämyksiä tarjoavan pelikokemuksen suunnittelu. Hyvä peli voi siis periaatteessa aina olla osallisena ongelmapelaamisessa – huono ja epäkelpo peli sen sijaan harvoin. Perinteisesti pelaamisen hallintaan ja tasapainoiseen elämään kuuluvat perusasiat kuten järkevä rahan- ja ajankäyttö on nähty pelaajan omaksi asiaksi. Kirjailijoitakaan ei ole kielletty luomasta yli tuhatsivuisia tiiliskiviromaaneja, vaikka lyhyet novellit toki veisivät vähemmän lukijoiden aikaa, ja olisivat halvempia hankkiakin.
  • Vakavien rahapeliongelmien tarjoavat varoittavat esimerkit ovat kuitenkin jo pitkään johtaneet eri yhteiskuntia säätelemään pelien tarjontaa. Niin fyysisiltä kasinoilta kuin Internetin pelipalveluilta edellytetään yleensä erilaisia vastuullisuuteen tähtääviä toimintoja, joiden avulla liiallista pelaamista ja pelihaittoja voidaan ennaltaehkäistä. On merkkejä siitä että samantyyppisiä suojamekanismeja halutaan luoda myös viihdepeleihin ja -pelipalveluihin. Joissain peleissä jo nykyään löytyy suunnitteluratkaisuja, jotka kannustavat pitämään pelaamisessa taukoja.
  • Paljon pelaamista tai runsastakaan rahankäyttöä on kuitenkaan ulkopuolelta vaikea luokitella ongelmapelaamiseksi. Kyseessä voi olla puoliammattimainen peliharrastaja, jolla runsas pelaaminen on rakentavassa ja tasapainoisessa suhteessa hänen elämänsä prioriteetteihin. Runsas rahankäyttökin voi olla tietoinen valinta: jonkin muun yhtä kalliin kulutuskäyttäytymisen sijaan pelaaja on päättänyt sijoittaa omat rahansa kyseiseen peliin koska hän kokee saavansa siitä vastineeksi elämyksiä ja viihdettä.
  • Mobiilipelit eivät näiden perusasioiden suhteen juurikaan eroa muista digitaalisista viihdepeleistä. Pienpelien lelunomaisuus ja näennäinen harmittomuus voivat tosin ehkä helpommin tuottaa yllätyksiä. Esimerkiksi alaikäiset pelaajat jotka saavat täysin rajoittamattomasti tehdä rahanarvoisia hankintoja pelipalvelussa tai käyttää peleihin aikaa ilman että heidän vanhempansa valvovat toimintaa mitenkään, ovat selvästi vaaravyöhykkeessä. Lasten mediakäyttöön ja pelaamiseen liittyykin erityisiä vastuukysymyksiä, joissa vanhempien mediakasvatusvastuun lisäksi myös pelikehittäjien ja digitaalisten kauppapaikkojen ylläpitäjien on myös toimittava vastuullisesti.
  • Pelaaminen on moniulotteinen ilmiö, missä ongelmanratkaisusta, taitojen kehittymisestä ja esimerkiksi interaktiivisesta tarinankerronnasta sekä näiden yhdistelmistä voi syntyä kullekin pelaajalle ainutlaatuisia kokemuksia. Leikkimisen tarve itsessään ei rajoitu vain ihmiseen, vaikka pelit kulttuurimuotoina ovatkin vain ihmisille ominaisia. Leikkimisen evolutiivisesta perustasta on runsaasti tutkimusta ja myös pelaaminen on liitetty erilaisten hyödyllisten taitojen ja valmiuksien kehittymiseen. Jos pelejä lähestytään taide- ja kulttuurimuotona, ei niiden toki tarvitse puolustaa paikkaansa instrumentaalisten hyötynäkökohtien kautta.

Pelitaito-hankkeen loppuseminaari

[Final seminar of Pelitaito project] Tiedoksi: pelikulttuuria ja pelilukutaitoa edistämään sekä pelihaittoja ennalta ehkäisemään pyrkinyt Pelitaito-projekti toteuttaa hankkeen loppuseminaarin Helsingissä 6.11.2014. Seminaari on maksuton ja paikalle mahtuu 200 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Tässä on linkki ilmoittautumissivulle, sekä loppuseminaarin ohjelma:

Good Game – Pelitaito-projektin loppuseminaari

Torstaina 6.11.2014 klo 9-16

Ostrobotnian juhlasali, Museokatu 10, Helsinki

Seminaarin puheenjohtaja, suunnittelija Tommi Tossavainen, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI

9:00–10:00 Aamukahvi ja ilmoittautuminen

10:00–10:10 Seminaarin avaus: Kari Vuorinen, innovaatio- ja talousjohtaja, EHYT ry
10:10–10:35 Pelihaittatyö – sillanrakennusta vai aitojen pystytystä? Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö, THL
10.35–10.40 Keskustelu

10:40–11:05 Mitä on pelisivistys? Mikko Meriläinen, projektiasiantuntija, Pelitaito-projekti
11.05–11:10 Keskustelu
11:10–11:30 Kukkahattu eSportsin tarina: Pelitaito-projekti

11:30–12:30
Lounas

12:30–13:00 Voimaantuminen ja pelit – pelifantasian monet maailmat: Frans Mäyrä, professori, Tampereen yliopisto
13:00–13:15 Kommenttipuheenvuoro: Jonne Arjoranta, pelitutkija, Jyväskylän yliopisto

13:15–13:40 Pelien yhteisöllisyys: Marko Siitonen, yliopistonlehtori (FT), Jyväskylän yliopisto
13:40–13:55 Kommenttipuheenvuoro: SEUL ry:n edustaja
13:55–14:00 Keskustelu

14:00–14:30 Kahvi

14:30–15:30 Paneeli: Parempaa pelaamista – miten edistetään pelikasvatusta ja ehkäistään pelihaittoja?
Paneelissa mukana:
KooPee Hiltunen, johtaja, Neogames ry
Jarmo Kumpulainen, strategia- ja edunvalvontajohtaja, RAY
Mikko Meriläinen, projektiasiantuntija, Pelitaito-projekti
Antti Murto, erikoissuunnittelija, THL
Tero Pasanen, pelitutkija, Jyväskylän yliopisto

15:30–16:00 Loppuyhteenveto: pj. Tommi Tossavainen, suunnittelija KAVI
Kiitokset: Kari Vuorinen, innovaatio- ja talousjohtaja, EHYT ry

16:00 Seminaari päättyy