frans

CFP: Spectating Play, 24-25 April 2017

Spectating Play – 13th Annual Game Research Lab Spring Seminar 24th-25th of April 2017, Tampere Finland

http://spectatingplay.com/call-for-papers/

Important dates

– Abstract Deadline: January 18th, 2017
– Notification of Acceptance: February 3rd, 2017
– Full Paper deadline: April 3rd, 2017
– Seminar dates: April 24-25, 2017

Call for Papers
This year’s Game Lab Spring Seminar focuses on the spectating elements of play. Below you will find detailed instructions regarding the CFP for this Spring Seminar.

Spectating play
Watching play unfold is almost as pervasive as play itself. Today, developments such as let’s plays, eSports, and streaming have made spectating play an important mode of engaging with digital games. Historically, sporting arenas have brought together not only skillful athletes, but huge crowds of spectators. The audience has an effect on the play, from the cheering of the fans of the home team, to rule changes implemented in sports in order to make them more television friendly. The spectator experience places different design considerations on a game than that of the player experience.

Digital games have always had spectators, be it in an arcade or a sibling waiting for their turn to play on the home console. However, during the last decade spectatorship has become much more visible, first through esports, and more recently through streaming. Numerous new genres of recorded play videos have emerged, from let’s plays to speedruns. Furthermore, the audiences of livestreamed games is hardly passive; amongst other things they comment, form communities, participate in playing, and financially support the players.

Simultaneously, in some play cultures the line between the audience and the player/performer is being blurred on purpose. From immersive theatre to larp and from reality television competitions to amateur livestreaming and onto phenomena such as the “Twitch plays Pokemon”, the structures around watching and playing are shifting.

Spectating Play is the 13th annual spring seminar organized by University of Tampere Game Research Lab. The seminar welcomes any and all scholarly work on the intersection of audiences and game/play.

The possible list of topics includes but is not limited to:

Streaming play
- Live and recorded play
- Genres: Let’s plays, speedruns, machinima, unboxing, reaction videos, etc.
- Managing streamers and tubers
- Production and business models of streaming
- Cultures and practices of streaming
- Boundary negotiation between work and play
Audience
- Audience participation in games
- Designing games for spectating
- Audience theory for participant
- Why spectate? Audience gratifications
- Learning by watching (i.e. foreplayers, tutorials, walkthroughs)
- Passive and ambient play
Performing for spectators
- eSports
- Performative game development (e.g. streaming, use of time-lapse videos and public game jams)
- Arenas for play as performance
- Arcade culture
Perspectives on spectated play
- History of spectating play
- The limits of recording as a document of play
- How spectating play transforms into play practices

The seminar emphasises work-in-progress submissions, and we strongly encourage submitting late-breaking results, working papers, and submissions from graduate students. The purpose of the seminar is to have peer-to-peer discussions and thereby provide support in refining and improving research work in this area.

The papers to be presented will be chosen based on an extended abstract review. Full papers are distributed prior the event to all participants, in order to facilitate discussion. The seminar is looking into partnering with a journal so that the best papers would be invited to be further developed for publication in a special journal issue. In the past we have collaborated with Games and Culture, Simulation & Gaming, International Journal of Role-Playing, and ToDiGRA journals. The seminar will be chaired by Professor Frans Mäyrä (School of Information Sciences, University of Tampere) and Associate Professor Juho Hamari (UC Pori / Tampere University of Technology & University of Turku). There will also be two invited commentators, to be announced later.

The seminar will be held in Tampere, Finland and will be free of charge; the number of participants will be restricted.

Submission guidelines
The papers will be selected for presentation based on extended abstracts of 500-1000 words (plus references). Abstracts should be sent in the PDF format. Please use 12 pt Times New Roman, double-spaced, for your text. Full paper guidelines will be provided with the notification of acceptance.

Our aim is that all participants can familiarise themselves with the papers in advance. Therefore, the maximum length for a full paper is 5000 words (plus references). The seminar presentations should encourage discussion, instead of repeating the information presented in the papers. Every paper will be presented for 10 minutes and discussed for 20 minutes.

Submissions should be sent to: submissions@spectatingplay.com.

Lautapelikysely, Hybrid Social Play

Pelaatko tai pelaavatko perheenjäsenesi lautapelejä usein, satunnaisesti tai harvoin? Vastaa lautapeliaiheiseen kyselyyn!

Kysely on osa Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopiston yhteistä Hybrid Social Play -hanketta. Hankkeen tutkimuskohteena ovat erilaiset tuotteet kuten lautapelit, leikkivälineet ja raha-automaatit sekä niiden yhteydessä hyödynnetyt sähköiset ja digitaaliset ominaisuudet kuten älypuhelimet, tietokoneet ja sosiaalisen median palvelut.

Tutkimuksen kannalta on tärkeää, että saamme vastauksia erilaisilta lautapelaajilta. Vastaaminen ei edellytä aktiiviharrastusta. Voit valita, mihin kysymyksiin vastaat. Kyselyn yhteydessä järjestetään lautapeliarvonta 15.12.2016 mennessä vastanneiden ja yhteystietojensa jättäneiden kesken.

Kyselylomakkeeseen pääset alla olevasta linkistä. Täyttäminen vie arviolta 10-30 minuuttia riippuen kirjoitusinnostasi. Kyselylinkkiä saa jakaa eteenpäin. Kiitämme vastauksista!

https://www.webropolsurveys.com/S/DB26641B9FCA0CD6.par

Luento: Pelitutkimuksesta pelillistyvän kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen

Eilisen Vaasa Game Days-seminaarin luentokalvoni ovat nyt saatavilla alta:

Vaasa Game Days, Suomen pelitutkimuksen seuran syyskokous

Huomenna, 24.11. Vaasassa kokoontuu Suomen pelitutkimuksen seura ensimmäiseen syyskokoukseensa (ks. kokouskutsu alla ja Seuran verkkosivut). Vuosikokous kytkeytyy Vaasa Game Days-tapahtumaan, missä itse pidän luennon otsikolla “Pelitutkimuksesta pelillistyvän kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen”. Ohjelma: http://www.vaasagamedays.fi/pages/news_display.php?nid=57.

Kokouskutsu: Tervetuloa Suomen pelitutkimuksen seura ry:n syyskokoukseen.

Aika: torstai 24.11.2016 kello 10.00-12.00

Paikka: F223, Fabriikin 2. krs/Viestintätieteet, Vaasan yliopisto

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan toiminnantarkastaja vuosille 2016 ja 2017.

Käsiteltävät asiat:

1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa

3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet vuodelle 2017

6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet vuodelle 2017

7. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa tai yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa vuosille 2016 ja 2017

8. Muut asiat

9. Kokouksen päättäminen

DiGRA-FDG 2016 Proceedings

The Full paper and Abstract Proceedings of the 1st International Joint Conference of DiGRA and FDG are now available online in the DiGRA digital library:

Abstract proceedings:

http://www.digra.org/digital-library/forums/13-abstracts-digra-fdg2106/

The full paper proceedings are available here:

http://www.digra.org/digital-library/forums/13-digra-fdg2106/

The Expanse, and renaissance of space operas

There is currently clear need for some escapism, the would help to overcome the lack of vision and hope in today’s political arenas, and provide energy to keep on doing something to keep this planet of ours as humane and sustainable living environment as possible. In domain of entertainment, space operas have held one specific place for visions of future, and for hope. Star Trek television series is a good reminder of this. I started recently watching a new, streaming video series The Expanse, that I knew nothing about beforehand. Soon, I found myself spellbound, and had to spend most of Finnish Father’s Day glued to binge watching the entire first season.

Without providing too many spoilers, this is a (semi-)hard science fiction television series (based on a book series of same name) that is taking place in the future of our Solar System, where humans have colonized Moon, Mars, and several major asteroids in the “Belt”. There is a mystery, and threat of interplanetary war, that sets events into motion, but most drama is taking place at the level of single individuals, representing different factions, sets of motivations, and life stories.

The Expanse could not be possible without many “adult” science fiction series that have come before it, Babylon 5 in particular comes to mind. There is gritty, even dystopian feel of unfair and unfinished world in The Expanse, and it is made clear that children and other innocents are always suffering from the fundamental struggle for power and wealth, that is not going away at least in those 200 years that this series takes place in the future. Yet, none of the people are completely evil nor totally good, rather depicting how certain idealism and self-sacrifice is also an inalienable strain of humanity. Saying that, the end of season one was rather heavy going, bringing up memories of holocaust and military-scientific evils of the worst kind of our history. I would very much welcome the season two as soon as possible, to see how all of this is going to evolve further. Or, I just need to get my hands to some of those books. It is great to see that there is again faith in science fiction that can take also political and existential questions into agenda, yet also firmly keep true to its entertainment roots.

Aamulehti: Tieteen autonomia ja uuden yliopiston hallinto

Kannanotto #Tampere3-yliopiston suunniteltuun hallintomalliin:

Aamulehti on uutisoinut (2.11.) yliopistoyhteisön huolesta, miten käy yliopistodemokratian Tampereen uudessa yliopistossa. Huolen syy, yliopistodemokratian perustava merkitys tieteelle ja yliopiston menestykselle, ei kuitenkaan käynyt jutusta selväksi. Yliopiston laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus rakentuvat yliopiston autonomian sekä tutkimuksen ja opetuksen vapauden periaatteille.

Niin professorit, tutkimus- ja opetushenkilöstö kuin opiskelijatkin Tampereen yliopistoyhteisössä näkevät uuden Tampere3-yliopiston myönteisenä mahdollisuutena yhteistyöhön ja uusiin avauksiin. Monialaisuus ja -tieteisyys tarjoavat opetukselle, tutkimukselle, yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle ja innovaatioille hyvän kasvualustan. Uuden yliopiston perustamiseen ja sääntöihin liittyvät yksityiskohdat vaativat kuitenkin muutoksia.

Professorit tieteenalojensa johtajina kantavat huolta erityisesti huippuluokan tieteen tekemisen mahdollisuuksista. Yliopistolakiin ja perustuslakiin on kirjattu tieteen autonomia ja yliopistojen itsehallinto: itse itseään korjaavalla tiedeyhteisöllä on parhaat keinot tunnistaa tärkeät, uutta luovat tutkimusaiheet ja julkaista tulokset ilman ulkoista kontrollia ja sensuuria. Tästä peruslähtökohdasta tuskin on näkemyseroja uutta Tampere3-yliopistoa valmistelevien tahojen keskuudessa.

Tehokas, huippuluokan yliopisto edellyttää heti alusta lähtien tiedeyhteisön luottamukseen nojaavaa, vahvaa hallintoa. Luottamus syntyy, kun toimitaan yliopistolain mukaisesti: vaaleilla valittu monijäseninen toimielin konsistori valitsee hallituksen, joka puolestaan valitsee rehtorin operatiiviseksi johtajaksi.

Nyt sekä maan hallituksen lakiehdotukseen että yliopistosäätiön sääntöluonnokseen on kirjattu siirtymäsäännöksiä, jotka tarpeettomasti poikkeavat yliopistolaista. Kaavailtu hallituksen nimityskomitean kokoonpano siirtäisi vallan yliopistoyhteisön ulkopuolelle. Myös siirtymäkauden hallituksen jopa nelivuotiset kaudet lykkäävät lain mukaiseen nimitysprosessiin siirtymistä tarpeettomasti eteenpäin.

Säätiön säännöissä ei myöskään pidä rajoittaa tiedeyhteisöä edustavan konsistorin valtaa asettamalla sen puheenjohtajaksi rehtoria. Näin laajassa yliopistokokonaisuudessa on erityisen tärkeä varmistaa tieteellisen asiantuntemuksen vaikuttavuus johtamisjärjestelmässä, jotta monitieteisen kentän monet äänet saadaan rikastuttamaan ja tarvittaessa korjaamaan mahdollisia operatiivisen johdon sokeita pisteitä.

Tuore yliopistolain vaikutuksia arvioiva raportti osoitti, että johtajakeskeisempi johtamisjärjestelmä on etäännyttänyt yliopistoyhteisöä päätöksenteosta ja kärjistänyt johdon ja henkilöstön näkemyseroja. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen esitti arvion julkistamisen yhteydessä, että viesti on otettava vakavasti: on kehitettävä toimintakulttuuria ja johtamista vuorovaikutusta lisäävään suuntaan. Perustettava yliopisto voi näyttää tässä esimerkkiä uudella, sille soveltuvalla johtamisjärjestelmällä, jossa laajapohjainen tieteellinen asiantuntemus ja akateeminen osaaminen ovat strategian keskeisiä elementtejä.

Tiedeyhteisön ja perustajien halu ja pyrkimys tamperelaisen korkeakoulukokonaisuuden menestykseen ja kehittämiseen on vahva ja yhteinen. Kun luodaan uusi yliopisto, on erittäin tärkeä varmistaa, että siitä tulee autonomisen tieteenharjoittamisen kannalta ja perustuslain tarkoittamassa mielessä hyvä yliopisto.

Mari Hatavara, Frans Mäyrä

Kirjoittajat ovat Tampereen yliopiston professoreja ja kuuluvat Professoriliiton Tampereen yliopiston osaston johtokuntaan.

(Julkaistu Aamulehdessä ti 8.11.2016)

Tampere3: hyvä, vahva yliopisto?

(Päivitys: 3.11. uutisoitiin että Tampereen yliopiston hallitus lykkää Tampere3-päätöstä: http://www.aviisi.fi/2016/11/tampereen-yliopisto-lykkaa-paatosta-tampere-3sta/)

Olin kutsuttuna puhujana edustamassa professorikuntaa tämän päivän avoimessa ”Tampere3 NoSignal” -yhteisötapahtumassa, mistä koottuina muutamia terveisiä:

Professorit, tutkimus- ja opetushenkilöstö kuin opiskelijatkin Tampereen yliopistoyhteisön piirissä näkevät lähtökohtaisesti uuden Tampere3-yliopiston ja korkeakoulukonsortion erittäin myönteisenä mahdollisuutena kehitystyöhön ja uusiin avauksiin niin tutkimuksen, koulutuksen kuin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen alueella. Nyt Tampereen kaupungin käsittelyn yhteydessä julkisen keskustelun kohteeksi nousseet, säätiöyliopiston perustamiseen ja sääntöihin liittyvät yksityiskohdat vaativat kuitenkin vielä pikaista reagointia. (Linkki Tampere3-materiaaleihin Tampereen kaupungin sivuilla.)

Professorit oman tieteenalojensa johtajanroolinsa kautta kantavat huolta erityisesti huippuluokan tieteen tekemisen mahdollisuuksista. Uusi Tampere3-yliopisto on paitsi suurempi myös paljon laaja-alaisempi kuin mikään nykyinen korkeakoulumme. Kunnianhimoisessa kokonaisuudessa on huomioitava niin humanististen, yhteiskuntatieteisten, luonnontieteisten, kuin myös teknologiatutkimuksen ja lääketieteen eri alojen toiminnan erityispiirteet.

Yliopistolakiin ja perustuslakiin on kirjattu tieteen autonomia ja yliopistojen itsehallinto: itse itseään korjaavalla tiedeyhteisöllä on parhaat keinot tunnistaa tärkeät tutkimusaiheet ja julkaista tulokset ilman ulkoista kontrollia ja sensuuria. Uskon että tästä peruslähtökohdasta ei ole syviä näkemyseroja uutta Tampere3-yliopistoa valmistelevien tahojen keskuudessa. Sävyeroja ja painotuseroja kuitenkin on havaittu. Kaikki osapuolet epäilemättä tavoittelevat menestyksellisesti toimivaa yliopistoa, mutta yliopisto- ja organisaatiokulttuureissa on havaittavissa selkeitä eroja.

Tampereen yliopiston professorien ja laadukkaan tieteentekemisen kannalta on tärkeää, että uudelle yliopistolle heti alusta lähtien luodaan tiedeyhteisön luottamukseen nojaava, vahva hallinto. Tämä luottamus syntyy luontevasti, kun toimitaan yliopistolain mukaisesti, eli vaaleilla valittu monijäseninen toimielin valitsee hallituksen, joka puolestaan valitsee rehtorin toteuttamaan operatiivista johtamista.

Nyt sekä hallituksen yliopistolakiesitysluonnokseen, että yliopistosäätiön sääntöluonnokseen on kirjattu siirtymäsäännöksiä, jotka tarpeettomasti poikkeavat yliopistolaista. Esimerkiksi säätiön säännöissä kaavaillaan, että uuden hallituksen nimityskomitea on kuusijäseninen, joista yliopistoyhteisön edustajat jäävät vähemmistöön, kun puheenjohtajaksi ollaan asettamassa säätiön perustajien edustajaa. Yliopistolain mukaan säätiöyliopiston hallituksen jäsenistä kuitenkin neljän tulee olla yhteisön piiristä tai heidän asettamanaan – kolme jäsentä valitaan perustajien asettamista ehdokkaista. Periaate tiedeyhteisön vahvasta, tieteen autonomiaa kunnioittavasta päätöksentekoroolista on lain kirjauksessa selvä, mutta säätiön sääntöluonnoksen kirjaus nimityskomitean puheenjohtajasta sotii tätä periaatetta vastaan.

Vahvaa tieteellisen asiantuntijayhteisön näkemystä ja vaikuttamismahdollisuutta voivat – ja pitää – toki hallituksessa edistää sekä yliopistoyhteisön nimeämät, että perustajien nimeämät asiantuntijat, mikäli he aidosti edustavat säätiöyliopistolain mukaisesti “toimialaan kuuluvien tieteiden ja taiteiden sekä yhteiskuntaelämän kotimaista ja kansainvälistä korkeimman tason asiantuntemusta”. Tampere3-yliopiston säätiön perustajiksi on sitoutumisensa ilmaissut poikkeuksellisen laaja ja monialainen joukko tärkeitä yhteiskunnan eri ulottuvuuksia edustavia toimijoita. Tiedeyhteisön ja perustajien halu ja pyrkimys tamperelaisen korkeakoulukokonaisuuden menestykseen ja kehittämiseen on vahva ja yhteinen.

On kuitenkin muistettava, että tieteellisen asiantuntemuksen tiukat vaatimukset puhuvat painokkaasti sen puolesta, että yliopiston hallituksen valinnassa tiedeyhteisön asettamien edustajien näkemyksillä on oltava viimeinen sana, eli nimitystoimikunnan puheenjohtajan on oltava tiedeyhteisön nimittämä.

Säätiön säännöissä ei myöskään pidä säätää tarpeettomasti sellaisista asioista, jotka kuuluvat tieteen autonomian piiriin, ja joista valittu säätiöyliopiston monijäseninen elin ja sen nimittämä hallitus voivat linjata yliopiston johtosäännössä. Tällainen yksityiskohta on sääntöluonnoksen kirjaus, että rehtori (tai nimittämänsä) toimii konsistorin puheenjohtajana.

Uusi yliopisto tarvitsee uuden, sille soveltuvan johtamisjärjestelmän. “Akateemisen hallituksen” (konsistorin), säätiöyliopiston hallituksen ja tiedekuntien välinen tehtävienjako voidaan parhaiten määritellä johtosääntötyössä kokonaisuutena.

Pelkästään lähitieteiden välillä voi olla merkittäviä eroja siinä, miten tieteellinen erinomaisuus alalla parhaiten varmistetaan ja miten sitä toteutetaan ja arvioidaan. Näin laajassa yliopistokokonaisuudessa on erityisen tärkeä varmistaa tieteellisen asiantuntemuksen vaikuttavuus johtamisjärjestelmässä. Vahvat tiedekunnat ja “akateeminen hallitus” (konsistori), jolla on oma äänensä ja oma puheenjohtajansa (kuten onkin Aallossa, provosti) on tarpeen: vain siten monitieteisen kentän monet äänet saadaan rikastuttamaan ja tarvittaessa korjaamaan mahdollisia operatiivisen johdon sokeita pisteitä.

Lopuksi: on erittäin hyvä, jos Tampere3 on nyt siirtymässä pitkään jatkuneesta epäselvästä välitilasta selkeään toteutusvaiheeseen – mutta kun luodaan uusi yliopisto, on erittäin tärkeä varmistaa, että siitä tulee autonomisen tieteenharjoittamisen kannalta ja perustuslain tarkoittamassa mielessä hyvä yliopisto.

Linkki, yliopistolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558.

Using Surface Pro

Surface Pro 4, Logitech K811, M570 trackball.

Short note on what I have found to be the most useful way of using MS Surface Pro 4 in my daily workflow: firstly, I have mostly learned to ignore the dedicated “Windows 10 app” versions of services that I am using. The user experience in those, stripped down versions are generally rather bad. It is much better idea to use the full, desktop version (if available – and Surface Pro 4 is powerful enough to run the desktop one in 99 % of cases). The second option is to try using the “web app” version of the service – even those are generally much better than the “app” you might find from the Windows Store. Chrome is really helpful here, as you can save almost any web page into a Web App to the Windows desktop (go to: Settings [three dots up right], then ‘More Tools’, then ‘Add to Desktop’). The web versions are versatile and powerful these days, and you can e.g. easily enlarge elements in the web interface by simple ‘pinch zoom’ finger gestures – in contrary to the Windows apps, whose interfaces mostly do not scale at all.

I have also tried to learn my own user interface technique, which is a combination of scrolling and pinching with my fingers, precise pointing, underlining, drawing and writing with the Surface Pen, and more exact mouse work, where I currently mostly use Logitech M570 Wireless Trackball. I have never really learned to enjoy the official Type Cover, even while it is great improvement over previous generations of thin-and-light keyboard covers (there is still bit too much flex, and the shallow and imprecise key movement sometimes really irritates a touch typist). So I use a high quality external wireless keyboard, currently either a Logitech K810 or a K811, which I have several.

The downside of this system is that there is a real patchwork to move around and set up: Surface tablet, Pen, trackball mouse, external keyboard, plus of course the power brick. When contrasted to a regular laptop, the benefits are in flexibility: in tablet mode, I can go some time without any other items, or just work with the Surface and the Surface Pen (e.g. when marking drafts and grading student work). But when writing and productivity tasks take priority, then a regular laptop would indeed make things a bit simpler. Maybe the next version of Surface Book might bring these things together? Currently there are some nice compromise efforts (e.g. Lenovo Yoga 900S), but there are multiple compromises in e.g. processing power, storage, pen integration and keyboard quality that this kind of “convertible ultrabooks” take, as contrasted to having separate devices that are all excellent in what they do.

Thus, my current patchwork seems to work best, for me, at least.

Pokémon GO and the Ludification of Culture, Mindtrek keynote

In Tuesday, 18 October 2016, I will be presenting an invited keynote titled “Pokémon GO and the Ludification of Culture” in the Academic Mindtrek conference in the Tampere Hall. Full program at: http://www.mindtrek.org/wp-content/uploads/sites/11/2016/10/Academic-Mindtrek-2016-Printable-program.pdf. Mindtrek is a hybrid event, and there are multiple tracks in the program, see: http://www.mindtrek.org/2016/program/.

Edit: I published my Mindtrek keynote slides here: http://www.slideshare.net/fransmayra/pokmon-go-and-the-ludification-of-culture – and you can watch an unofficial Periscope recording here: https://twitter.com/pauliinamakela/status/788258441991036928