Aloite: Suomen pelitutkimuksen seuran perustaminen

[Postitin tämän aiemmin tänään pelitutkimuksen finland[at]digra.org -postilistalle; tervetuloa mukaan sinne ja keskustelemaan aloitteesta; ohjeet liittymiseen löytyvät alta.]

Tänään Pelitutkimuksen päivän yhteydessä käytiin keskustelua, kannattaisiko perustaa Suomen pelitutkimuksen seura (ry.) edistämään pelitutkimuksen asemaa maassamme. Koska kaikki kiinnostuneet eivät varmaankaan olleet paikalla Turussa (kiitos järjestäjille ja puhujille!) niin avataan keskustelu myös täällä DiGRA Finland-sähköpostilistan puolella. Muutamia pointteja keskustelun herätteeksi:

– “Meillä on jo DiGRA Finland, kansainvälisen pelitutkimusyhdistyksen paikallisosasto, miksi uusi ry, eikö vanhan byrokratiassa ole jo tarpeeksi?” – Tähän voisi kommentoida että väljä toimijaverkosto (jollaista tämä chapter-toiminta lähinnä kai on) on ilman muuta mukava tapa välittää tietoa ja järjestää kevyellä kaavalla aktiviteetteja. Yhdistys kuitenkin tarjoaisi muutamia etuja.

– Pelitutkimuksen tieteellinen seura voi hakea Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenyyttä ja tätä kautta myös tieteellisten seurojen julkaisutoimintaan, ja esimerkiksi konferenssien järjestämiseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Myös jäsenmaksutulot tukisivat tapahtumia, tiedottamista ja muuta toimintaa.

– Pelitutkimuksen vuosikirjan kehittäminen ja toiminnan rahoittaminen hyötyisi em. avustuksista.

– Seura voisi olla tärkeä kansallinen yhteistyöfoorumi ja tuoda aiempaa tehokkaammin yhteen eri tieteenalojen, hankkeiden, alueellisten keskusten ja monitieteisten verkostojen piirissä virinnyttä peli- ja pelillistämistutkimuksen aktiviteetteja.

– Seura ja sen verkkosivut voisivat kehittyä tärkeäksi kansalliseksi tietoportaaliksi: keneltä löytyy asiantuntemusta ja mistä aihepiiristä.

– Tieteellinen seura voi toimia myös edunvalvojana ja seuran toimielimet ottaa virallisemmassa roolissa kantaa esimerkiksi pelitutkimuksen asemaan yliopistokentässä, pelitutkimuksen laadun arviointia tai aihealueen kehittämistä koskevissa asioissa. Tämän voi ennakoida nousevan entistä tärkeämpään rooliin jatkossa kun kotimaisen korkeakoulukentän rakenteellinen kehittäminen etenee.

Mitä ajatuksia tämä aloite teissä, suomalaisissa pelitutkijoissa herättää? Puolesta – tai vastaan – puheenvuoroja? Ideoita siitä miten yhdistyksen toiminnan painopisteitä pitäisi priorisoida, tai millaisia aktiviteetteja olisi pyrkiä luomaan tai kehittämään? Ja ennen kaikkea: löytyykö meiltä riittävästi innokkaita vapaaehtoisia että näille erilaisille ideoille löytyisi myös toteuttajia?

Tätä viestiä saa ilman muuta levittää tahoille joiden uskoisitte olevan asiasta kiinnostuneita (ohjeet listalle liittymiseen siis löytyvät täältä: https://digrafinland.wordpress.com/contact/). Turussa hahmottelimme etenemismallia, missä aluksi käydään tällaista yleisempää ja kiinnostusta kartoittavaa keskustelua, ja jos järkevältä näyttää, ryhdyttäisiin esimerkiksi yhdistyksen sääntöjä hahmottelemaan verkossa, ja mahdollinen perustamiskokous kutsuttaisiin koolle esimerkiksi ensi vuoden Pelitutkimuksen päivän yhteyteen.

Itse ajattelen että Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet luoda vahva ja näkyvä tieteellinen yhdistys alueelle, ja että pelitutkimuksen mittava monitieteisyys huomioiden tällaisesta, eri aloilla toimivia ihmisiä yhteen tuovasta liittoumasta olisi mahdollisesti paljonkin konkreettista hyötyä. Kulttuurinen, tekninen, taiteellinen, taloudellinen, sosiaalitieteinen, psykologinen pelitutkimus – kaikkia näitä löytyy nykyään Suomesta ja uusia toimijoita tulee alueelle koko ajan. Olisi siis ehkä hyvä idea nostaa lippua korkeammalle ja pyrkiä tekemään näkyvämmäksi tätä monisäikeistä, nyt aika hajallaan olevaa toimintaa?

– tv. Frans Mäyrä @ Tampereen yliopisto, Game Research Lab

Kutsu: Pelitutkimuksen vuosikirja 2015, uusi päätoimittaja

[Finnish Yearbook of Game Studies, call for 2015] Pelitutkimuksen vuosikirja jatkaa toimintaansa edelleen myös ensi vuonna. Päätoimittaja vaihtuu: vuosikirjan perustamisesta vuodesta 2009 suuren työn tehnyt professori Jaakko Suominen luovuttaa valtikan Jyväskylän yliopiston nykykulttuurin professorille Raine Koskimaalle, joka aloittaa vuoden alusta vuosikirjan uutena päätoimittajana. Vertaisarvioitu, suomenkielinen tiedejulkaisu on edelleen kiinnostunut julkaisemaan mielenkiintoisia uusia tutkimusartikkeleita, katsauksia ja kirja-arvioita; ks. kutsu: http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja-2015

Pelitutkimuksen vuosikirja 2014

Tiedoksi, runsaasti uutta pelitutkimustietoa on jälleen ilmaiseksi tarjolla:

Pelitutkimuksen kenttä laajenee — uusi Pelitutkimuksen vuosikirja
ilmestynyt

Pelitutkimuksen vuosikirja 2014 on ilmestynyt sähköisenä osoitteessa
http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja-2014

Vuosikirjassa tarkastellaan niin pelaamisen historiaa, nykytilannetta
kuin tulevaisuuttakin.

Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, avoin
tiedejulkaisu.Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori
akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion
keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Nyt julkaistussa,
järjestyksessään kuudennessa vuosikirjassa, käsitellään varhaisen
suomalaisen tietokonepelin, Chesmacin (1979) historiaa ja löytämistä,
peliväkivallan suhdetta pelejä koskeviin moraalipaniikkeihin,
johtamiskäytäntöjä verkkopeleissä, uutispelejä, Macaon
rahapelikulttuureja, pelejä ja oppimista sekä pelivideoita.

Pelitutkimuksen vuosikirjan 2014 avaa Tero Pasasen artikkeli
väkivallasta pelikohujen arkkityyppinä. Pasanen käsittelee
artikkelissaan myös seksuaaliseen väkivaltaan, muukalaisvihaan ja
naisvihaan liittyviä pelikohuja ja toteaa, että pelikohujen
synnyttämillä moraalipaniikeilla on keskeinen merkitys interaktiivisen
median yhteiskunnallisessa kehityksessä.

Jukka Jouhkin tutkimuskohteena on Kiinan erityistalousalueen Macaon
rahapelaaminen. Hän lähestyy aihetta erityisesti macaolaisten
moraalisten asenteiden kautta keskittyen alueella tapahtuneen
rahapelaamisen ja rahapeliturismin nopean kasvun vaikutuksiin.

Marko Siitonen ja Sanna-Kaisa Launonen tutkivat uutispeleihin eli
pelillistettyyn journalismiin liittyviä käyttäjäkokemuksia. Heidän
tutkimuksestaan käy ilmi, miten uutisten aiheet vaikuttavat siihen,
voiko niitä tukea pelillistämisellä lainkaan ja miten pelillistäminen
kannattaa tehdä.

Mikko Vesan ja J. Tuomas Harviaisen artikkelin tavoitteena on esittää
malleja, joiden avulla verkkopeliympäristöissä tapahtuvaa johtamista voi
tutkia. Vesa ja Harviainen tutkivat World of Warcraft -pelin niin
kutsuttuja raidiyhteisöjä ja niissä tapahtuvia johtamisen käytäntöjä.

Veli-Matti Nurkkalan ja tutkimusryhmän artikkeli pelaajien biometrisesta
testaamisesta soveltaa systeemisen psykologian näkökulmaa. Artikkeli on
herättänyt keskustelua jo ennen julkaisua ja kriittinen kommentti, sekä
kirjoittajien vastine kommenttiin on julkaistu Vuosikirjan osana.

Pelitutkimuksen vuosikirjan päätoimittaja on professori Jaakko Suominen
Turun yliopistosta. Toimituskuntaan kuuluvat lisäksi professorit Raine
Koskimaa (Jyväskylän yliopisto) sekä Frans Mäyrä (Tampereen yliopisto),
yliopistonlehtori Petri Saarikoski (Turun yliopisto) ja yliopistotutkija
Olli Sotamaa (Tampereen yliopisto).

Lisätietoja: Jaakko Suominen, jaakko.suominen@utu.fi, 02-333 8100

Pelitutkimuksen vuosikirjan 2014 sisällys

Johdanto

Toimituskunta: Pelimaailmoista maailman pelillistymiseen —
pelitutkimuksen ja pelikulttuurin muutoslinjoja
<http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2014/ptvk2014-01.pdf>. 3-7.

Artikkelit

1. Tero Pasanen: Murhasimulaattoreista poliittiseen korrektiuteen:
Väkivalta pelikohujen arkkityyppinä
<http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2014/ptvk2014-02.pdf>. 8-23.
2. Jukka Jouhki: Pelaamisen moraali Macaossa: Havaintoja
rahapeliteollisuuden nopean nousun kokeneiden macaolaisten
moraalisten näkemysten narratiivisesta rakentumisesta
<http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2014/ptvk2014-03.pdf>. 24-40.
3. Marko Siitonen ja Sanna-Kaisa Launonen: Viihteen ja vakavuuden
rajoilla — käyttäjien kokemuksia uutispeleistä
<http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2014/ptvk2014-04.pdf>. 41-50
4. Mikko Vesa ja J. Tuomas Harviainen: Strategiset käytännöt
verkkoroolipeliympäristöissä: Merkityksiä pelitutkimukselle.
<http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2014/ptvk2014-05.pdf> 51-62.
5. Veli-Matti Nurkkala, Kyösti Koskela, Jonna Kalermo, Petri Ruuskanen,
Niina Karvinen ja Timo Järvilehto: Biometrinen testaaminen ja
pelikäyttäytymisen psykofysiologinen teoria: Systeemisen psykologian
näkökulma
<http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2014/ptvk2014-06.pdf>. 63-71.
Kommentti artikkeliin (Simo Järvelä ja J. Matias Kivikangas). 72.
Kirjoittajien vastine kommenttiin. 73.

Katsaukset

1. Markku Reunanen ja Manu Pärssinen: Chesmac: ensimmäinen suomalainen
kaupallinen tietokonepeli — jälleen
<http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2014/ptvk2014-07.pdf>. 76-80.
2. Tero Kerttula: Peli jota ei voi pelata — pelivideoiden kulttuuri
<http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2014/ptvk2014-08.pdf>. 81-87.
3. Katri Kuusisto: Hyöty ja huvi — kaupallisten pelien anti
opetuspeleihin
<http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2014/ptvk2014-09.pdf>. 88-96.

Esittelyt ja arviot

1. Juho Karvinen: Siltaa sosiologian ja leikin tutkimuksen välille —
Thomas S. Henricksin Play Reconsidered: Sociological Perspectives on
Human Expression
<http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2014/ptvk2014-10.pdf>. 97-99.
2. Miikka Lehtonen, Miikka Junnila ja Elina Koivisto: Pelitutkimuksen
paikat, osa 2: Aalto-yliopiston pelitutkimuksen ja -opetuksen
nykytila
<http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja2014/ptvk2014-11.pdf>. 100-105.

Three invited talks

I will be giving three invited talks on games and culture this week:

There is also a public video stream available online for the last seminar, accessible from the above linked seminar pages. See you at the seminar(s)!

Pelitaito-hankkeen loppuseminaari

[Final seminar of Pelitaito project] Tiedoksi: pelikulttuuria ja pelilukutaitoa edistämään sekä pelihaittoja ennalta ehkäisemään pyrkinyt Pelitaito-projekti toteuttaa hankkeen loppuseminaarin Helsingissä 6.11.2014. Seminaari on maksuton ja paikalle mahtuu 200 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Tässä on linkki ilmoittautumissivulle, sekä loppuseminaarin ohjelma:

Good Game – Pelitaito-projektin loppuseminaari

Torstaina 6.11.2014 klo 9-16

Ostrobotnian juhlasali, Museokatu 10, Helsinki

Seminaarin puheenjohtaja, suunnittelija Tommi Tossavainen, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI

9:00–10:00 Aamukahvi ja ilmoittautuminen

10:00–10:10 Seminaarin avaus: Kari Vuorinen, innovaatio- ja talousjohtaja, EHYT ry
10:10–10:35 Pelihaittatyö – sillanrakennusta vai aitojen pystytystä? Saini Mustalampi, kehittämispäällikkö, THL
10.35–10.40 Keskustelu

10:40–11:05 Mitä on pelisivistys? Mikko Meriläinen, projektiasiantuntija, Pelitaito-projekti
11.05–11:10 Keskustelu
11:10–11:30 Kukkahattu eSportsin tarina: Pelitaito-projekti

11:30–12:30
Lounas

12:30–13:00 Voimaantuminen ja pelit – pelifantasian monet maailmat: Frans Mäyrä, professori, Tampereen yliopisto
13:00–13:15 Kommenttipuheenvuoro: Jonne Arjoranta, pelitutkija, Jyväskylän yliopisto

13:15–13:40 Pelien yhteisöllisyys: Marko Siitonen, yliopistonlehtori (FT), Jyväskylän yliopisto
13:40–13:55 Kommenttipuheenvuoro: SEUL ry:n edustaja
13:55–14:00 Keskustelu

14:00–14:30 Kahvi

14:30–15:30 Paneeli: Parempaa pelaamista – miten edistetään pelikasvatusta ja ehkäistään pelihaittoja?
Paneelissa mukana:
KooPee Hiltunen, johtaja, Neogames ry
Jarmo Kumpulainen, strategia- ja edunvalvontajohtaja, RAY
Mikko Meriläinen, projektiasiantuntija, Pelitaito-projekti
Antti Murto, erikoissuunnittelija, THL
Tero Pasanen, pelitutkija, Jyväskylän yliopisto

15:30–16:00 Loppuyhteenveto: pj. Tommi Tossavainen, suunnittelija KAVI
Kiitokset: Kari Vuorinen, innovaatio- ja talousjohtaja, EHYT ry

16:00 Seminaari päättyy

Tietojenkäsittelyn päivät 2014

[Please spread the CFP – I will be a keynote here]:

Call for papers: Yhdistetyt tietojenkäsittelyn päivät, 3.-4.6.2014, Lappeenranta

Päivien järjestelytoimikunta kutsuu aihepiirin tutkijoita ja jatko-opiskelijoita pitämään esityksiä tutkimuksestaan. Väitöskirjatyötä ja tutkimusprojekteja tiivistävät artikkelit ovat tervetulleita. Esityksiin liittyvät artikkelit julkaistaan erillisessä painetussa julkaisussa ja ne vertaisarvioidaan.

Tänä vuonna esityksiä ja artikkeleita haetaan seuraavilla kategorioilla:

Pidempi tutkimusartikkeli (max 8 sivua, LP). Esimerkiksi ryhmän tai tutkijan tutkimustuloksia tiivistävä artikkeli tai päivien teemaan (pelit ja pelillistäminen) liittyvä artikkeli. Hyväksytyistä artikkeleistä pidetään esitys (20 min) päivien aikana. Keskipitkä tutkimusartikkeli (max 4 sivua, SP). Esimerkiksi ryhmän tai tutkijan alustavia tutkimustuloksia esittävä artikkeli tai päivien teemaan liittyvä artikkeli, ts. work-in-progress artikkeli. Hyväksytyistä artikkeleista pidetään esitys (10 min) päivien aikana. Lyhyt poster/demo artikkeli (2 sivua), joka tiivistää projektin/tutkimustuloksen keskeiset asiat. Poster esitykset pidetään erillisessä sessiossa jälkimmäisenä päivänä.

Tämän vuoden teemana on pelit ja pelillistäminen.

Artikkelit jätetään EasyChair -konferenssijärjestelmään alla olevan aikataulun mukaisesti. Kunkin artikkelin kohdalla pyydämme tarkentamaan aihepiiriä lähinnä olevan seuran. Artikkelien tulee olla julkaisemattomia. Valinnan tekee tieteellinen arviointitoimikunta ennakkoon lähetettyjen artikkelien perusteella. Tieteelliseen arviointikuntaan kuuluvat seurojen hallitusten jäsenet ja paikallisen järjestelytoimikunnan tohtorit.

Kirjoitusohjeet

Artikkelien tulee olla suomen- tai englanninkielisiä. Artikkelin ja siihen liittyvän esityksen pitää olla siinä määrin yleistajuisia, että tietojenkäsittelytieteiden eri alojen edustajat voivat seurata niitä. Suosittelemme, että artikkeli laaditaan valmista ACM SIGGRAPH mallipohjaa käyttäen, paperin koko A4.

Päivien sivusto: http://www2.it.lut.fi/ytp2014/

EasyChair-linkki: aukeaa Helmikuussa

Aikataulu

28.3. Artikkeli jätetty arviointia varten.
21.4. Hyväksymiskirjeet valituille
2.5. Lopullinen korjattu artikkeli

Poster-ohjeet

Päivien aikana pidetään posterisessio. Posterin koko rajoitetaan A0.
Järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, Kari Heikkinen {@lut.fi}

———–

English Summary

This year we are soliciting unpublished articles pertaining to the themes of the societies. The articles can present original new research results as well as summarize PhD work and research projects. Research summary articles should present the recent advances in their context, and also consider future directions of the topic. All articles will be peer-reviewed and the accepted articles and posters will be published in the conference proceedings with an ISSN number.

Articles can be either longer research articles (maximum of 8 pages) that present and summarize research results, short research articles (maximum of 4 pages) that present the work-in-progress or posters (2 pages) that summarize the key points of the research. Longer and shorter articles will be presented during the conference, and posters (size A0) will be presented in the poster session. We recommend using ACM SIGGRAPH A4-template format for submission. Each year the event has a theme; this year the theme is games and gamification.
Articles are submitted with the Easychair system. The deadlines are the following:

28.3. Submission deadline to EasyChair
21.4. Notifications of review results
2.5. Final camera ready article

Website: http://www2.it.lut.fi/ytp2014/
EasyChair-link: opens at February

On the behalf of the organizing committee,
Chair: Kari Heikkinen {@lut.fi}

Pelitutkimuksen vuosikirja 2013

[The Finnish Yearbook of Game Studies 2013 is out]

Peliväkivaltaa, propagandaa ja virtuaaliurheilua – uusi Pelitutkimuksen vuosikirja ilmestynyt

Pelitutkimuksen vuosikirja 2013 on ilmestynyt sähköisenä osoitteessa

http://www.pelitutkimus.fi/vuosikirja-2013

Vuosikirjassa tarkastellaan niin pelaamisen historiaa, nykytilannetta kuin tulevaisuuttakin.

Pelitutkimuksen vuosikirja on vertaisarvioitu, avoin tiedejulkaisu. Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Nyt julkaistussa, järjestyksessään viidennessä vuosikirjassa, käsitellään suomalaisen peliteollisuuden kehityskaaria, peliväkivaltakeskustelua mediassa, peleihin liittyvää fanitoimintaa niin politiikan kuin urheilun alueilla, pelejä ja oppimista sekä tietokonepelien naishahmoja. Vuosikirjassa esitellään ja analysoidaan myös 35 pelitutkimuksen kotimaista väitöskirjaa ja hahmotetaan kuvaa alan tutkimustyön kehityssuunnista.

Markku Reunasen, Mikko Heinosen ja Manu Pärssisen suomalaisen pelituotannon historiaa käsittelevä artikkeli osoittaa, millaisia nousuja ja laskuja suomalaisessa digitaalisten pelien tuotannossa on ollut viimeisten vuosikymmenien aikana. Suomalaiset pelintekijät ovat tuottaneet vain vähän pelejä konsoleille ja keskittyneet etenkin viime vuosina mobiilipeleihin. Suomalaiset pelintekijät ovat tehneet pelityypeistä eniten pulmapelejä ja toimintapelejä.

Tero Pasanen ja Jonne Arjoranta käsittelevät omassa artikkelissaan peliväkivaltaa sitä koskevan julkisen keskustelun kautta. Heidän analysoimissaan sanomalehtien verkkoartikkeleissa korostuivat erityisesti joukkosurmia, aggressiivisuutta ja väkivaltaista käytöstä sekä valvontaa ja vastuuta korostavat elementit. Koska Pasanen ja Arjoranta olivat rajanneet aineistonsa väkivaltaisia pelejä koskeviin artikkeleihin, oli varsin luonnollista että kielteiset elementit korostuivat. Samalla jutuissa oli kuitenkin myös myönteisiä teemoja, ja tutkijoiden mukaan keskustelussa ilmenneiden mielipiteiden kirjo oli yllättävänkin runsas.

Ave Randviir-Vellamo tarkastelee Venäjän presidenttiä tukevaa Like Putin -verkkopeliä osallistuvan propagandan muotona. Randviir-Vellamo näkee pelissä yhteyksiä venäläisessä populaarikulttuurissa jo pitkään vaikuttaneeseen Putin-henkilökulttiin ja päätyy pitämään sitä esimerkkinä uudenlaisesta poliittisesta faniudesta.

Pelitutkimuksen vuosikirjan päätoimittaja on professori Jaakko Suominen Turun yliopistosta. Toimituskuntaan kuuluvat lisäksi professorit Raine Koskimaa (Jyväskylän yliopisto) sekä Frans Mäyrä (Tampereen yliopisto), yliopistonlehtori Petri Saarikoski (Turun yliopisto) ja yliopistotutkija Olli Sotamaa (Tampereen yliopisto).

Lisätietoja: Jaakko Suominen, jaakko.suominen@utu.fi, 02-333 8100

Pelitutkimuksen vuosikirjan 2013 sisällys

Toimituskunta: Johdanto. i-ii.

Artikkelit

J. Tuomas Harviainen ja Timo Lainema: Pelit, systeemidynamiikka ja oppiminen. 1-12.

Markku Reunanen, Mikko Heinonen ja Manu Pärssinen: Suomalaisen peliteollisuuden valtavirtaa ja sivupolkuja. 13-28.

Tero Pasanen ja Jonne Arjoranta: “Kuka tarvitsee netin sotapelejä?” – Väkivaltaisten pelien diskurssit suomalaisessa verkkomediassa. 29-57.

Ave Randviir-Vellamo: Like Putin: Videopeliesimerkki osallistuvasta propagandasta. 58-72.

Olli Sotamaa: Arkipäivän fantasiaa: taidosta, faniudesta ja pelirytmistä fantasiajalkapallossa. 73-91.

Katsaukset

Olli Sotamaa: Kokemuksia avoimesta arvioinnista – tapaus fantasialiiga. 93-98.

Usva Friman: Digitaalisten pelien naishahmoesitykset ja niiden tutkimus. 99-108.

Olli Sotamaa ja Jaakko Suominen: Suomalainen pelitutkimus vuosina 1998–2012 julkaistujen peliväitöskirjojen valossa. 109-121.

Esittelyt ja arviot

Olli Sotamaa: Jani Niipola, Pelisukupolvi: Suomalainen menestystarina Max Paynestä Angry Birdsiin. 122-124.

Frans Mäyrä, Jaakko Suominen ja Raine Koskimaa: Pelitutkimuksen paikat: pelien tutkimuksen asettuminen kotimaiseen yliopistokenttään – Osa yksi: Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot. 125-133.

Addiktioyhteiskunta: monikasvoinen peliongelma

Addiktioyhteiskunta
Addiktioyhteiskunta

[New book, featuring my piece about the lack of control, or ‘addiction’ problems in digital gaming] Nyt on mahdollista ennakkotilata Tuukka Tammen ja Pauliina Raennon toimittama kirja Addiktioyhteiskunta: riippuvuus aikamme ilmiönä (ks. Gaudeamuksen sivut). Kirjassa käsitellään mitä moninaisimpia ilmiöitä joihin – ainakin arkipuheen tasolla – vaikuttaa olevan nykyään mahdollista addiktoitua. Oman artikkelini otsikko on “Aika, raha ja peliviihde: Verkkopelaamisen harmit ja harmittomuus”, ja käsittelen siinä digitaaliseen viihde- (en siis nyt raha-) pelaamiseen liittyviä hallinnan ongelmia. Artikkelin materiaalia on kerätty mm. verkkopelaajien “pelileskien” keskustelufoorumeilta, ja niistä tulee ilmi kuinka monisäikeisestä kysymyksestä “peliongelmassa” voi olla kysymys – toisen ongelma voi olla toiselle elämän henkireikä, ja nämä erilaisten prioriteettien yhteensovittamisen kysymykset ovat usein peleistä nousevien riitojen taustalla. Toisaalta artikkelissa tuodaan esiin myös kuinka joidenkin ihmisten kohdalla pakonomainen nettipelaaminen näyttäisi olevan oire, tai kytkeytyvän esimerkiksi masennukseen, alkoholismiin tai työttömyyden kaltaisiin erilaisiin “tosielämän” ongelmiin.

Linkki tulostettavaan tilauslomakkeeseen on tässä: ESITE_Tammi_Addiktioyhteiskunta.

Pelit, pelimaailmat ja fantasian kautta voimaantuminen

[In Finnish] Tässä on luentorunkoni Tieteen päivät 2013 -esityksestä “Pelit, pelimaailmat ja fantasian kautta voimaantuminen”. Muut puhujat sessiossa “Verkkomaailmat – uhka identiteetille vai voimaantumisen mahdollisuus?” olivat Janne Matikainen, Susanna Paasonen ja Tere Vadén.